jumalaton kulttuurilehti

Presidentti Koivisto vihaa ateisteja

Suomen tasavallan ex-presidentti Mauno Koivisto vieraili Moskovassa 25.-26.6. esitelläkseen "Venäjän idea"-kirjansa venäjänkielisen painoksen. Valtakunnallinen Radio Majak lähetti presidentti Mauno Koiviston suoran haastattelun "Kirjailijan tunti"-ohjelmassa 26.6.2002. Haastattelussaan Koivisto julisti vihaavansa ateisteja, koska ateistit "haluavat itse tulla jumaliksi ja luulevat ymmärtävänsä asioita, joita kukaan ei ymmärrä."

Tämä oli presidentti Mauno Koivistolta yllättävä ja ainakin surullinen esiintyminen. Hänen kokonaiskuvansa koki kovan kolauksen - eikä pelkästään ateistien mielessä, vaan laajemmin ihmisoikeusnäkökulmasta. Asialla on ennen muuta eettisiä ja poliittisia vaikutuksia, mutta mahdollisesti myös juridinen ulottuvuutensa. Kiihottaminen kansanryhmää kohtaan on laitonta, rikos. Rikoslain 11 luvun (Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan) 8 § (Kiihottaminen kansanryhmää vastaan) kuuluu seuraavasti:

"Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Jos Koivisto olisi antanut lausuntonsa Suomessa, hän olisi saattanut syyllistyä yllämainittuun rikokseen. Asian ratkaisisi tuomioistuin tulkitessaan, mitä tarkoittaa panettelu tai solvaus. Teko saattaisi myös olla Suomessa tuomittava rikos, vaikka se tapahtuikin ulkomailla - aivan kuin esimerkiksi seksipalvelujen osto alaikäisiltä. Joka tapauksessa presidentiltä voisi odottaa pidättäytymistä tuollaisista vihanilmauksista. Hän on julkisuuden henkilö, joka myös edelleen saa valtiolta rahoitusta toimintaansa.

Lisäksi kun ajattelee sitä historiallista ja nyky-yhteiskunnallista maaperää, joka vihalle, väkivallalle, uskonnolliselle kansalliskiihkolle ja pogromeille on juuri Venäjällä, tuollainen ateisteihin kohdistuvaa vihan julistus, jos se tulkitaan "tehkää te samoin" -kehotukseksi, tapahtuu ainakin eettisesti katsoen raskauttavissa olosuhteissa.

Koiviston lausunnossaan esittämä perusteluosa vihalleen on myös outo ja yllättävä. Ensinnäkin siinä tyypillisen viholliskuvan ja vihan luomisen tapaan niputetaan suuri joukko yksilöllisiä ihmisiä yhteen kasaan perustelemattomalla syytöksellä. Viha kohdistetaan kansanryhmään.

Toiseksi, väitteessä jumaliksi tulemisen halusta on ainakin vivahde kiihotukselle tyypillisestä dehumanisoinnista eli epäinhimillistämisestä; ateistit eivät ole enää oikeita ihmisiä koska kuvittelevat olevansa jumalia ja rikkovat kristinuskon ensimmäistä käskyä.

Koiviston "perustelu" vihalleen oli myös sisällöllisesti uusi ja yllättävä. En ole havainnut ateisteissa jumaliksi haluamista, vaikka toki meitä on moneksi. Ajatus jumaluskosta vapaasta ihmisestä ehkä tuntuu pelottavalta sellaisesta, jonka ajatukset ovat pienestä pitäen uskon dogmien kahlitsemia. Ilmeisesti siltä pohjalta syntyy kieroutunut tulkinta ajatuksellisesti vapaasta ihmisestä ikään kuin jumalaksi haluavana.

Mitä tulee ymmärtämiseen, juuri uskonnothan pyhissä kirjoissaan väittävät ymmärtävänsä ja esittävänsä ainoan oikean totuuden. Tällaista dogmaattisuutta voisi jopa vihata, mutta se viha ei kohdistuisi ihmisiin, joista monet ovat kenties lapsesta asti joutuneet ajattelua kahlitsevan uskon uhreiksi, vaan ainoastaan tuollaiseen ainoaksi oikeaksi julistautuneeseen oppiin.

"Raamattua piti lukea ja se teki lapseen suuren vaikutuksen", kertoo Koivisto lapsuudestaan. Ilmeisesti lasten pakottaminen lukemaan Raamattua tai vain Raamattua on haitallista ainakin suvaitsevaisuudelle, ajatuksenvapaudelle ja humanistisuudelle.

Esa Ylikoski
filosofian maisteri
Helsinki

Ulkoministeriö, Mediakatsaukset 3.7.2002:
Presidentti Koivisto vieraili Moskovassa 25.-26.6. esitelläkseen "Venäjän idea"-kirjansa venäjänkielisen painoksen. Moskovan media suorastaan kilpaili presidentti Koiviston haastattelusta. Presidentin asiantuntemus ja ymmärtämys tekivät selvästi vaikutuksen toimittajiin ja yleisöön eri tilaisuuksissa. Radio Majakin haastattelussa presidentin sujuva venäjän kielen taito pääsi oikeuksiinsa. Presidentti keskusteli avoimesti mm. uskonnon merkityksestä oman ajattelunsa perustana. Vremja Novostei kuitenkin lipsautti Suomen olleen Neuvostoliiton satelliitti Kekkosen aikana. Lehden mukaan Suomen Eurooppa-lähentyminen alkoi Koiviston kaudella. Koiviston mukaan suomalaiset eivät kanna kaunaa käydyistä sodista, eikä Karjala-kysymys ole ajankohtainen. Suomella ei presidentin mukaan ole mitään syytä liittyä Natoon.

Valtakunnallinen Radio Majak lähetti presidentti Mauno Koiviston suoran haastattelun Kirjailijan tunti -ohjelmassa 26.6.2002. Ohjelman juonsi kirjailija Pjotr Aleshkovski. Venäjän ja Suomen historiaan liittyvien aiheiden lisäksi presidentti puhui mm. uskostaan Jumalaan ja hyvyyteen.

Hyvyys on erinomainen asia, mutta presidentti muistutti, että järjestystä, jopa kuria tarvitaan myös. Hän pohti kirjallisuuden ja historian tuntemuksen merkitystä ihmiselle. Haastattelijaa kiinnosti, miten presidentti määrittelee Venäjän aatteen ja onko olemassa Suomen aatetta.

Haastattelija aloitti ohjelman presidentin perhetaustalla ja kodin lukuharrastuksella. Koivisto kertoi tulevansa työläisperheestä, jossa kodin ainut kirja oli Raamattu. Raamattua piti lukea ja se teki lapseen suuren vaikutuksen. Uskotteko Jumalaan, kysyi haastattelija. "Kyllä. Vihaan ateisteja, koska he haluavat itse tulla jumaliksi ja luulevat ymmärtävänsä asioita, joita kukaan ei ymmärrä", vastasi presidentti.

Presidentti korosti, että on sellaista jota voi ymmärtää vain osittain. Kohtalon edessä on oltava nöyrä.

Miksi nykypäivän ihmisten tulisi lukea historiaa, kysyi haastattelija.

Presidentin mukaan historiaa lukemalla ihmisille syntyy tunne, että he kuuluvat johonkin ja osallistuvat ihmiskunnan kehitykseen. Ihmiset tuntevat itsensä vähemmän yksinäisiksi kun ymmärtävät, mistä heidän mielipiteensä ja arvonsa ovat peräisin.

Presidentti sanoi itse kasvaneensa ja tulleensa kasvatetuksi Venäjän pelon hengessä. Suomaisilla oli sekä tsaarin Venäjän että Neuvostoliiton aikana tunne vahvasta ja ekspansiivisesta naapurista, jonka kanssa tuli osata elää rauhanomaisesti.

Venäjän aatteen presidentti sanoi olevan edelleen olemassa. Hän määritteli aatteen siten, että se on tulemista suureksi maaksi ja vaikuttamista rauhanomaiseen kehitykseen. Maa suuntaa kaikki käytössä olevat resurssinsa oman kansan aseman parantamiseksi. Mikä on sitten Suomen aate? "Vyzhit", selviytyä, vastasi presidentti yhdellä sanalla haastattelun viimeiseen kysymykseen.

Päivälehdet Vremja Novostei ja Izvestija haastattelivat Koivistoa kirjanjulkistamistilaisuuden yhteydessä ja julkaisivat kumpikin artikkelit Koiviston Moskovan vierailuun liittyen.