Vapaa Ajattelija 6/2001

jumalaton kulttuurilehti

Vapaa Ajattelijan 6/2001 sisällysluetteloon | Vapaa Ajattelijan sisällysluetteloon | Vapaa-ajattelijain liiton sivustoon


Uutisia meiltä ja muualta

Uskonto tulee töihin

”On turha naureskella muslimeille ja ihmetellä heidän fanaattisuuttaan. Uskonto on ottamassa myös Suomessa yhä vankemman sijan, jopa työpaikoilla”, väittää Heikki Vuonamo Tekniikka&Talous –lehden pääkirjoituksessa 25. lokakuuta. Hän ottaa esimerkin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran toimitalon vihkiäisistä viime helmikuulta, joka ei Vuonamon mielestä poikennut juuri kirkonmenoista. Tilaisuudessa veisattiin virsiä, kansanedustaja Virpa Puisto luki Raamattua ja tuomiorovasti Mikko Heikka siunasi talon parhaitten luterilaisten perinteiden mukaan.

Vuonamo muistuttaa, että Yhdysvalloissa tällainen liikemaailman ”henkisyyden etsintä” pulpahti pintaan jo pari vuotta sitten. Maan yritysjohtajat järjestävät presidentin tapaan aamuhartauksia, muslimit levittävät rukoushetkiään varten rukousmattojaan ja juutalaiset liikkeenjohtajat opiskelevat Talmudia.
”Kaikki tämä kuulostaa hyvältä niin kauan kuin kaikkien kukkien annetaan kukkia. Kun yritysjohtajat alkavat käyttää Raamattua liikkeenjohdon oppikirjanaan, kuten jotkut tekevät, henkisyys on siitä touhusta kaukana”, Vuonamo arvelee.

Hän kehottaa jokaista olemaan tarkkana silloin, kun uskonto astuu yrityksen ovesta sisään ? aivan samalla tavoin kuin eri poliittisten suuntaustenkin kanssa.
”Kun piispa tekee tarkastustaan ja kiertää yrityksiä, niin mitä hän itse asiassa tekee? Parhaimmillaan hän tuo yritykseen niitä arvoja, joita kirkko joskus edustaa, esimerkiksi suvaitsevaisuutta ja lämpöä. Pahimmillaan tällaiset tarkastukset pönkittävät yhden kirkon valtaa. Ja vallalle kirkko on aina ollut perso, Vuonamo kirjoittaa.

… ja tiedemaailmaan

Jos kohta uskonto onkin tunkeutumassa työyhteisöihin, sitä se on tekemässä myös tiedemaailmaan. Erityisesti Yhdysvalloissa on alkanut viime aikoina ilmestyä yhä enemmän kirjoja ja lehtiartikkeleita, joissa yritetään todistaa ”tieteellisesti” Jumalan olemassaoloa. Eikä kysymys ole pelkästään joidenkin yksityisten uskovaisten pohdiskeluista, vaan tällaista tutkimusta todella harjoitetaan arvostetuissa yliopistoissa kuten Harvardissa.

- Tieteen ja uskonnon suhteet eivät ole ainoastaan lämpenemässä, ne ovat jo tulikuumia, sanoo Massimo Pigliucci yhdysvaltalaisen skeptikkojärjestön julkaisemassa Sceptic-lehdessä (vol. 8, 2001).
Pigliuccin mukaan tiedemiehet ja -naiset yleensä ovat kriittisempiä uskontojen suhteen kuin väestö keskimäärin, kuten Yhdysvalloissa hiljattain tehty mielipidekysely osoitti. Sen mukaan noin 60 prosenttia kaikista akateemisista tutkijoista ei usko persoonallisen jumalan olemassaoloon. Nimekkäistä huippututkijoista jopa 93 prosenttia oli sitä mieltä, ettei tällaista jumalaa ole olemassa.

Mutta tieteen tekeminenkin on nykyisin yhä enemmän kiinni sponsoreista, ja jos joku hullu syytää rahaa jumaluuksien selvittämiseen tieteen keinoin, aina löytyy myös tutkijoita, jotka tarttuvat tilaisuuteen. Ja näin Pigliuccin mukaan on juuri käymässä Yhdysvalloissa. Yksi tutkimuksen suurimmista rahoittajista on Tennesseessä asuva brittisyntyinen aatelismies John Templeton, joka on sijoittanut vajaa 800 miljoonaa euroa yksityisiä varojaan uskonnollisen ymmärryksen lisäämiseksi tieteen avulla. Hänen nimellään kulkeva säätiö jakaa varsin runsaskätisesti apurahoja kyseisiin tutkimuksiin.

Templeton on myös perustanut tiedepalkinnon, jonka rahasumma ylittää jopa nobel-palkintosumman. Tietenkin palkinto voidaan myöntää vain jumaluustutkijoille.
Templeton-säätiön runsaista apurahoista ovat päässeen nauttimaan muun muassa Harvardin yliopiston tutkija Herbert Bensson, joka tutkii sitä, miten esirukoilijat pystyvät auttamaan sairaita ja aivotutkija Pietro Pietrini kansallisesta neurologisia häiriöitä tutkivasta instituutista. Pietrini yrittää selvittää, miten anteeksianto toimii aivotasolla.

Brittihallitus haluaa lisää uskonnollisia kouluja

Pääministeri Tony Blair nostatti alkusyksystä 2001 Britanniassa suorastaan poliittisen myrskyn ehdottaessaan, että maahan pitäisi perustaa lisää uskonnollisia kouluja. Blairin mukaan kullakin yksittäisellä uskontokunnalla pitäisi olla oikeus perustaa omaa uskontoa tunnustavia kouluja ja että hallituksen tulisi lisätä rahoitustaan niille.

Onneksi britit eivät ole ainakaan toistaiseksi lämmenneet pääministerinsä ajatuksille. The Observer-lehden marraskuussa teettämän kyselyn mukaan noin 80 prosenttia kansalaisista vastustaa uskonnollisten koulujen määrän kasvattamista. Vastustajien joukkoon liittyi myös tunnettu brittitiedemies Richard Dawkins, joka opetusministeri Estelle Morrisille osoittamassaan avoimessa kirjeessä kehotti hallitusta vakavasti harkitsemaan uudelleen uskonnollisille kouluille aikomaansa avustusta. Dawkins ihmetteli, miksi ihmeessä hallitus nyt haluaa yhtäkkiä lisätä lasten uskonnollista kasvatusta, vaikka se vasta hiljattain viisaasti päätti, ettei esi-isiltä perityillä arvonimillä ansaita parlamenttipaikkaa. Hänen mielestään uskonnollisissa kouluissa oli vähän samantapaisesta ilmiöstä kyse. Siinäkin esi-isiltä perittyä aatemaailmaa ollaan siirtämässä seuraaville sukupolville.

- Ajatus uskonnollisista kouluista on yhtä vähän oikeutettu kuin on ajatus perinnöllisestä parlamenttipaikasta ja vieläpä samoista syistä. Mutta peritty pääriys, niin epädemokraattinen ja lievästi sanottuna omituinen kuin se onkin, ei ole vaarallinen. Uskonnolliset koulut sitä vastoin melkein varmasti ovat, hän kirjoittaa The Observer-lehdessä 30. joulukuuta julkaistussa kirjeessään.

Dawkins perusteli kritiikkiään muun muassa sillä, että jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus valita oma maailmankuvansa ilman, että heitä pakkosyötetään siihen jo lapsena. Monikansallisessa ja etnisiä kiistoja täynnä olevassa Britanniassa ei Dawkinsin mielestä myöskään pitäisi rakentaa lisää raja-aitoja, joita erilliset uskonnolliset koulut väistämättä tekevät.

- Protestanttien lapset käyvät valtiorahoitteista protestanttien koulua. Jos he ovat onnekkaita, heitä ei suoranaisesti opeteta vihaamaan katolisia, mutta en paljon tämän toivon varaan laskisi, en ainakaan Pohjois-Irlannissa. Parasta mitä voimme toivoa, on se, että he koulunsa päätettyään pitävät katolisia ainoastaan hieman outoina tai muukalaisina. Katoliset lapset puolestaan käyvät katolista koulua. Ja vaikka heitäkään ei suoranaisesti opettaisi vihaamaan protestantteja (en olisi siitäkään aivan niin varma) ja vaikka heidän ei tarvitsisikaan juosta henkensä edestä pakoon vihan rautakouraa Ardoynessa, voimme olla varmoja siitä, ettei heille opeteta samaa Irlannin historiaa kuin protestanttien lapsille kadun toisessa päässä, Dawkins toteaa.
 

Ig-nobelit jälleen jaossa

Vuosittaisista ig-nobelistien julkistamistilaisuuksista Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa on tullut jo legenda. Tapahtumaa odotetaan eri puolilla maailmaa kuin suurta mediatapahtumaa konsanaan. Tänä vuonna nämä ”tieteen häiriköt” palkittiin jo yhdennentoista kerran perinteisin menoin 4. lokakuuta juhlavassa tilaisuudessa, joka välitettiin suorana ympäri maailmaa internetin kautta. Paikalla tilaisuutta oli järjestäjien mukaan seuraamassa ”vain” 1 200 henkeä.
Palkinnot myönnettiin kymmenelle tieteentekijälle, joista vain seitsemän oli päässyt itse paikalle vastaanottamaan palkintoa, ehkä siksi, että he joutuivat matkustamaan Harvardiin omalla kustannuksellaan.

Tämänvuotiset palkinnot menivät seuraaville tieteentekijöille ja yhteisöille:

Lääketieteen palkinto myönnettiin Perer Barss’lle McGill’n yliopistosta tutkimuksista, joissa hän oli selvittänyt, millaisia loukkaantumisia syntyy, jos kookospähkinä putoaa päähän. Tutkimus oli julkaistu tiedelehti The Journal of Trauma’ssa 1984.

Fysiikan palkinnon sai David Schmidt Massachusettsin yliopistosta havainnoistaan ratkaisemattomaan kysymykseen, miksi suihkuverhot aina tunkevat sisäänpäin suihkun aikana.

Biologian palkinto meni koloradolaiselle Buck Weimarille, joka oli keksinyt alusvaatteisiin kiinnitettävän filtterin, jotta pahanhajuiset kaasut eivät pääsisi häiritsemään kanssaihmisiä.

Taloustieteen palkinnon jakoivat Joel Slemrod Michiganin kauppakorkeakoulusta ja Wojciech Kopczuk Brittiläisen Kolumbian yliopistosta. He olivat päätelleet, että ihmiset kyllä löytäisivät tavan siirtää omaa kuolemaansa, mikäli heille sen johdosta annettaisiin alennusta perintöverosta. Tutkijoiden päätelmät oli julkaistu liittovaltion taloustutkimusviraston lehdessä maaliskuussa 2001.

Kirjallisuuspalkinto myönnettiin britti John Richardsille, joka on perustanut Apostrofi-yhdistyksen tarkoituksenaan suojella, edistää ja puolustaa eroja monikon ja posessiivin (omistusmuodon) välillä. Apostrofi tarkoittaa heittomerkkiä tai puhetaidollista keinoa, jossa puhuja kääntyy poissa olevan puoleen aivan kuin tämä olisi läsnä.

Psykologian palkinnon sai Lawrence W Sherman Maimin yliopistosta ansiokkaasta tutkimusraportistaan ”Lasten riemun ympäristövaikutukset esikoulun pienryhmissä”. Tutkimus oli julkaistu Child Development -tiedelehdessä maaliskuussa 1975.

Astrofysiikan palkinnon jakoivat michiganilaiset Jack ja Rexella Van Impe, jotka väittävät oivaltaneensa sen perustotuuden, että helvetti sijaitsee avaruuden mustissa aukoissa. Impret perustelivat oivalluksiaan 31. maaliskuuta Yhdysvalloissa lähetetyssä televisio-ohjelmassa.

Rauhanpalkinto myönnettiin liettualaiselle Viliumas Malinauskusille, joka oli luonut Stalinin maailma -nimellä kulkevan huvipuiston.

Teknologiapalkinto jaettiin australialaiselle keksijälle John Keoghille, joka oli äskettäin onnistunut patentoimaan pyörän sekä Australian patenttivirastolle, joka kyseisen patentin oli myöntänyt.

Lopuksi jaettiin vielä julkisen terveydenhuollon ig-nobel, jonka jakoivat Chittaranjan Andrade ja B.S. Srihari Intian kansallisesta psykiatrian ja neurotieteiden instituutista. He olivat tehneet merkittävän lääketieteellisen havainnon, jonka mukaan nenän nyrpistely on yleinen tapa keskenkasvuisilla.

Palkinnot jakoivat oikeat nobelistit Dudley Herschbach (kemia 1986), William Lipscomb (kemia 1976, Richard Roberts (lääketiede 1993) ja Robert Wilson (fysiikka 1978).

Palkinto myönnetään vuosittain tutkimuksista, joita on mahdoton todentaa tai toistaa. Palkinnon perusti runsas kymmenen vuotta sitten tieteen pilalehtenä tunnettu Annals of Improbable Research (Uskomattoman tutkimuksen vuosikirjat) yhteistyössä Harvardin yliopiston opiskelijajärjestöjen kanssa.
 

Hartikaisesta uusi päätoimittaja

Vapaa-ajattelijain liiton hallitus päätti kokouksessaan 9. joulukuuta erottaa Vapaa Ajattelija -lehden nykyisen päätoimittajan ja nimetä tilalle liiton puheenjohtajan Erkki Hartikaisen. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, etteivät liiton johdon näkemykset ole saaneet riittävästi tilaa lehdessä.

Päätös tuli yllätyksenä lehden toimitukselle, joka mieluusti olisi antanut palstatilaa puheenjohtajan ja liiton muidenkin toimihenkilöiden kuin pääsihteeri Juha Kukkosen kirjoituksille, jos he olisivat vain lehdelle tällaisia tarjonneet. Liittohallitus noudatti päätöksellään liittoneuvoston sille 28. lokakuuta antamaa neuvottelusuositusta, jonka mukaan vastedes lehden vastaavana päätoimittajana tulisi olla liiton puheenjohtaja.
 

Järvenpäähän puuhataan kunnallista tuhkansirottelualuetta

Järvenpään Vapaa-ajattelijat on tehnyt uudenlaisen aloitteen kaupungille hautausmaa-alueesta. Yhdistys ehdotti lokakuussa, että Järvenpään kaupunki perustaisi omalle maalleen kunnallisen tuhkansirottelualueen ja varaisi tätä tarkoitusta varten kaikille kaupunkilaisille tarkoitetun alueen Keravanjoen varresta Lemmenlaakson luonnonsuojelualueelta. Yhdistys esitti Lemmenlaaksoa siksi, että se rauhallisena alueena sopisi erinomaisen hyvin tarkoitukseen. Lemmenlaaksoon vainajan tuhka voitaisiin yhdistyksen mielestä sirotella arvokkaasti ja ilman kaupungin hälinää.

Järvenpään Vapaa-ajattelijat ehdotti myös, että tuhkansirottelualue merkittäisiin luontoon mahdollisimman huomaamattomasti, ja että alueella ei sallittaisi pysyviä hautamuistomerkkejä kuten hautakiviä. Paikalla olisi tarkoitus käydä vain sirottelemassa tuhka maa-alueelle tai mahdollisesti läheiseen jokeen.
Yhdistys oli jo 1980-luvulla tehnyt Järvenpään kaupungille aloitteen kunnallisen hautausmaan järjestämisestä. Yhdistyksen puheenjohtajan Tarmo Niskasen mukaan kaupunki ei ole vielä vastannut yhdistyksen sillä lähettämään kirjeeseen.

Juha Kukkonen
 

Presidentti juhli itsenäisyyttä Lallin emännän puvussa

Oli erinomaisesti valittu, että presidentti Tarja Halonen juhli viime itsenäisyyspäivää tosiaankin ensimmäisen tunnetun suomalaisen kansallissankarin ja vapaustaistelijan Lallin emännän muinaispuvussa ajalta, jolloin ”Some” vielä oli vapaata ja itsellistä pakanamaata. Samaisen emännänhän munkki Heinrich sveealaisine rosvojoukkioineen ryösti ja raiskasi Köyliön suunnalla terroriretkellään n. 1155/56 jaa. Tosin miehittäjät ovat jälkikäteen sepittäneet aivan päinvastaisen tarinan tapahtumista. 1000-luvun alulta peräisin olevan puvun malli oli löytynyt naapurista Eurasta.

Hannu Raitanen
 

Uutiset kokosi Marketta Ollikainen