jumalaton kulttuurilehti

Uskomuslääkinnässä vain mielikuvitus rajana

Uskomuslääkinnällä (engl. belief-based medicine, make-believe medicine) tarkoitetaan kaikkia sellaisia menetelmiä ja hoitokeinoja, joiden väitetään torjuvan tai parantavan sairauksia sekä lievittävän oireita, ja joita käytetään hyväksi sairauksien tunnistamisessa ilman, että näillä menetelmille ja hoitokeinoille on olemassa mitään tieteellistä näyttöä. Niitä markkinoidaan vaihtoehtona näyttöön perustuvalle lääketieteelle (engl. evidence-based medicine), johon virallinen terveydenhuolto nojaa.

Uskomuslääkintä pitää sisällään mitä ihmeellisimpiä hoitokeinoja aina perinteisestä kansanlääkinnästä ja henkiparannuksesta moderneilta kuulostaviin terapiamuotoihin kuten bioenergetiikkaan, jolla oletettuja ruumiin ”energiavirtoja” tasaamalla parannetaan muun muassa masennusta ja muita stressioireita. Hoitomuotoja on useita satoja ja uusia keksitään koko ajan lisää. Skeptikko Martin Gardner on todennut, ettei uskomuslääkinnän parissa tunneta luovuuden rajoja, jopa virtsaa ja ulosteita voidaan käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin. Virtsaterapialla väitetään parannettavan muun muassa AIDSia, syöpää, malariaa ja nivelreumaa. Tosin jotkut terapeutit ovat varoitelleet, että virtsan juominen voi aiheuttaa sivuoireita kuten pahoinvointia, mutta ne kuulemma ovat ”aivan normaaleja” reaktioita ja osoituksia hoidon tehosta.

Lääkelaitoksen ylilääkäri Veijo Saano, joka on kirjoittanut paljon uskomuslääkinnän taustoista, on luokitellut erilaisia hoitokeinoja kategorisesti 12 ryhmään esimerkein seuraavasti:

1. Lääkitystä muistuttavat hoidot (homeopatia, luonnonlääkkeet, suuret vitamiini- ja hivenaineannokset)
2. Fysioterapiaa muistuttavat hoidot (napropatia, kuhnekylvyt)
3. Jotkut psykoterapiat tai niitä muistuttavat hoidot (transaktioanalyysi, primaaliterapia, grafoterapia)
4. Heijastevaikutuksiin perustuvat hoidot (jalkapohjien vyöhyketerapia, korvalehtien akupunktuuri)
5. Elimistön puhdistamiseen pyrkivät hoidot (suolen huuhtelut, kuppaus, suoneniskentä)
6. Jotkut ruokavaliohoidot (elävä ravinto, makrobioottinen ruokavalio, paasto)
7. Henkinen harjoittelu (monet meditaatio- ja hypnoositerapiat)
8. Henkiparannus (energiavirtojen käsittely, kiviterapia, väriterapia)
9. Perinteiset kansanlääkinnät (shamanismi, ayurveda, akupunktio)
10. Aineenvaihdunnan voimistamiseen pyrkivät hoidot (eräät yrttihoidot)
11. Erilaisilla teknisillä laitteilla annettavat hoidot (magneettikenttähoidot)
12. Perusteettomat diagnoosimenetelmät (iirisdiagnostiikka, kinesiologia, vyöhyketerapiaan liittyvä diagnostiikka, elektroakupunktuuri, Kirliankuvaus, aurakuvaus)

Toisin kuin uskomuslääkinnän tukivat usein väittävät, eri menetelmien tehoja on yritetty selvittää paljon myös tieteellisesti. Tähän mennessä todellinen näyttö on kuitenkin lähes aina kaikonnut laboratorioissa. Jonkinlaista tieteellistä näyttöä on saatu lähinnä joidenkin yrttien lääkinnällisestä tehosta, mutta niissäkin vaikutukset ovat yleensä jääneet paljon pienemmiksi kuin taudin hoitoon kehitetyissä lääkkeissä.

Marketta Ollikainen

Lähteenä jutussa on käytetty mm. teosta Risto Selin: Ihmeellinen maailma, Skeptikon tietosanakirja, Ursa 2001