Vapaa Ajattelija 6/2001
jumalaton kulttuurilehti
Vapaa Ajattelijan 6/2001 sisällysluetteloon
| Vapaa Ajattelijan sisällysluetteloon |
Vapaa-ajattelijain liiton sivustoon
Humen giljotiini
Tulisiko tieteen antaa ohjeita ihmisten elämään? Voiko tiede antaa
ohjeita ihmisen elämään? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, eikä kyse ole
mielipiteestä vaan sanan "tiede" määritelmästä.
Lähestyn asiaa kuitenkin mielenkiintoisemmasta näkökulmasta: pohdin
niin sanottua Humen giljotiinia. David Hume oli aikansa nerokkaimpia
filosofeja 1700-luvulla ja pitkälle sen jälkeenkin. Hänen mukaansa
nimettiin filosofinen dilemma Humen giljotiini, jota tulee mielestäni
miettiä, kun puhutaan tieteen soveltamisesta. Se muotoillaan yleensä
näin:
TOSIASIOISTA EI VOI JOHTAA ARVOJA.
Vaikka lause olisikin tosi, se on yhtä mielenkiinnoton kuin lause
"hevosesta ei voi johtaa kissaa". Jos johtamisella tarkoitetaan vaikka
jotain loogista päättelyä, niin on selvää, että johtamissuhdetta ei ole
hevosen ja kissan välillä. Sen sijaan joistakin lauseista voidaan johtaa
toisia lauseita. Giljotiinin voisi muotoilla siis paremmin:
TOSIASIAVÄITTEISTÄ EI VOI JOHTAA ARVOARVOSTELMIA.
Tällöin oletetaan, että on olemassa kahdenlaisia lauseita.
Tosiasiaväitteitä voisivat olla esim. seuraavat:
"Vapaa-ajattelijat ovat Suomen uskonnottomien etujärjestö."
"Vapaa-ajattelijoiden Helsingin toimisto sijaitsee Haagassa."
ja arvoarvostelmia voisivat olla seuraavat:
"Valehteleminen on moraalisesti väärin"
"Valehteleminen on moraalisesti oikein."
Tosiasiaväitteen ei siis tarvitse olla tosi (toimisto sijaitsee
Kalliossa) eikä arvoarvostelman eettisesti hyväksyttävä.
Giljotiinista on esitetty tällaisiakin versioita:
SIITÄ, MITEN ASIAT OVAT, EI SEURAA MITÄÄN SIIHEN NÄHDEN, MITEN
ASIOIDEN PITÄÄ OLLA.
tai jos pysytään lauseiden välisissä suhteissa:
OLEMISLAUSEISTA EI SEURAA NORMILAUSEITA.
Tosiasiaväitteet (T-lause) ja arvoarvostelmat (A-lause) eivät tietysti
kata kaikkia suomen kielen lauseita esimerkiksi huudahduksia, kysymyksiä
tai muita sellaisia. Voidaanko lauseet siis jakaa näin helposti kahtia
A:han ja T:hen? "Osmon mielestä valehteleminen on paha asia" ei ole
A-lause, vaikka se puhuukin arvostuksista. Sekin voitaisiin muotoilla
selvemmin "Osmo hyväksyy periaatteen 'Valehteleminen on paha asia'".
Entä onko lauseita tai virkkeitä, jotka olisivat molempia?
"Osmo kirjoittaa koneella tai valehteleminen on väärin" on melko
mieletön lause. "Osmo on helsinkiläinen virkamies" tarkoittaa, että Osmo
on virkamies ja helsinkiläinen. "Osmo on helsinkiläinen hyvä virkamies"
sen sijaan tarkoittaa, että Osmo on virkamiehenä hyvä, ei että Osmo on
hyvä JA virkamies. Osmo ei välttämättä ole ihmisenä hyvä. "Osmo
kirjoittaa typerästi" ei ole sama kuin että "On typerää, että Osmo
kirjoittaa".
Lauseita siis on erilaisia, ja niiden käytössä on oltava tarkkana -
varsinkin kun puhutaan tieteestä ja arvoarvostelmista. Oikeastaan
tiedämme aivan liian vähän siitä, miten ylipäätään ihminen muodostaa
arvoarvostelmansa - tai moraalisen luonteensa.
Entä mikä on giljotiinin suhde yleisinhimillisiin päämääriin, jos
sellaisia voidaan katsoa olevan? Voidaanko edes? Ehkä inhimillisen
kärsimyksen vähentäminen voisi olla lähimpänä tällaista tavoitetta. Jos
joku joskus keksisi asian, jota noudattamalla inhimillinen onni
lisääntyisi merkittävästi, mutta jota olisi kuitenkin vaikea "myydä"
demokratiassa (vaikka rahvas olisi miten valistunut) niin miten tämän
keksijän tulisi toimia? Tiede tuskin antaisi toimintaohjeita. Tiede
tutkii sitä miten asiat ovat, eikä se anna moraalisia ohjeita. Se kertoo
vain syy-seuraus -suhteista, joiden perusteella voimme tehdä
valintojamme.
Maailmanparantaminen tieteeseen tai mihin tahansa muuhun vedoten on
toki kaunis piirre ihmisessä, mutta joidenkin mielestä se on rasittavaa
ja holhoavaa. Kokonaan toinen seikka on se, että maailmanparantaminen
jumaliin vedoten on vielä rasittavampaa, suorastaan ilkeämielistä.
Lopuksi on vielä katsottava, mitä Hume sanoi päätöksenteosta. Hänen
mukaansa moraalisten ratkaisujen perustelemiseksi emme voi vedota
käsitteellisiin totuuksiin emmekä tosiasioihin vaan tosiasioiden meissä
herättämiin tunteisiin. Moraalilauseet ovat hyväksymisen tai
paheksumisen tunteen ilmauksia. Moraalinen hyväksyminen perustuu siihen,
että jokin koetaan miellyttäväksi. Tarkkaile tunteitasi!
Osmo Tammisalo |