Helsingin Sadankomitea pitää äärimmäisen tärkeänä, että kaupunkimme kadunnimistössä olisi muitakin rauhanasialle omistettuja katuja kuin Kruunuhaan Rauhankatu. Itsenäisyyden aikana useita katuja on nimetty aseiden, sodankäynnin ja sotilaiden mukaan, mutta pasifismille ei ole omistettu ainuttakaan. Näitä sota-aiheisia katuja on Helsingissä laskujemme mukaan jopa 107, esimerkiksi Laukauskuja, Ruotsinsalmentie, Mörssäriaukio, Tarkk’ ampujankatu ja Tykistökapteenintie.

Helsingin Sadankomitea onkin esittänyt kaupungille, että Suomen tunnetuimmalle aseistakieltäytyjälle, Arndt Pekuriselle (29.8.1905 5.11.1941) nimettäisiin katu kotikaupungissaan Helsingissä.

Arndt Pekurinen kieltäytyi aseista aikana, jolloin Suomella ei ollut vielä siviilipalveluslakia. Vuosina 1929-1931 hänet tuomittiin toistuvasti vankeuteen, koska hän ei suostunut pukeutumaan sotilaspukuun. Pekurinen oli valmis työskentelemään varusmiespalvelusta huomattavasti pidemmän aikaa siviilitehtävissä, mutta joutui suorittamaan velvollisuutensa isänmaataan kohtaan vankilassa. Hän joutui vakaumuksensa takia Lapuan liikkeen muiluttamaksi ja istui vankilassa yhteensä yli neljä vuotta.

Pekurisen puolesta vedottiin kansainvälisestikin Suomen hallitukseen. Muun muassa tiedemies Albert Einstein vaati Pekurisen vapauttamista. Osin tämän painostuksen ansioista säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki, Lex Pekurinen, 14.4.1931.

Laki oli kuitenkin voimassa vain rauhan aikana ja talvisodan sytyttyä Pekurinen ei luopunut vakaumuksestaan: hänet tuomittiin lähes kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Syksyllä 1941 Pekurinen pääsi ehdonalaiseen vapauteen, mutta hänet pakotettiin rintamalle. Pekurisesta oli päätetty päästä lopullisesti eroon. Kun hän kieltäytyi ottamasta varusteita, hänet ammuttiin Suomussalmella. Tunnetun aseistakieltäytyjän teloituksella haluttiin kohottaa miesten hyökkäysvaiheessa heikentynyttä taisteluhenkeä. Sodan jälkeen Pekurisen murhaa tutkittiin, mutta selvitystyö keskeytettiin.

Kadunnimistön tulisi antaa tunnustusta myös sodan ja väkivallan vastustajille. Arndt Pekurisen katu muistuttaisi meitä historian vaietuista vaiheista ja kolkuttelisi sotalaitoksen omaatuntoa. Tällä tavalla Helsinki kunnioittaisi edesmennyttä sodanaikaista sankarivainajaa, joka osoitti johdonmukaista ja suurta rohkeutta kieltäytymällä aseista kiväärinpiippujenkin edessä. Erno Paasilinna kirjoitti Pekurisen elämästä vuonna 1998 kirjan Rohkeus.

Toivomme, että tukisitte tekemäämme kansalaisaloitetta. Voitte järjestönä liittyä mukaan täyttämällä oheisen kortin. Keräämme myös kansalaisadressia, johon toivomme runsaasti allekirjoittajia: lomakkeet voi niitata kiinni ja postittaa myös vajaina 1.9.2001 mennessä. Adressi luovutetaan kaupungille viimeistään Pekurisen murhan 60vuotispäivänä. Lisätietoja ja lomakkeita saa Sadankomitealta.