Tulossa kelvoton tutkimus elämänkatsomustiedon opetuksesta

Opetushallitus valvoo peruskoulujen opetuksen laatua. Valitettavasti elämänkatsomustiedon laadun valvonta on annettu ihmisille, jotka eivät tunne oppiaineen opetussuunnitelmia ja oppisisältöjä. Elämänkatsomustiedon ylitarkastaja Pekka Elo on syrjäytetty tutkimuksen kysymysten laadinnasta sillä perusteella, että kysymykset muka vuotaisivat koulujen tietoon etukäteen. Perustelu on vähintään kummallinen, onhan sama mies kelpuutettu mukaan tekemään ylioppilaskirjoitusten kysymyksiä.

Kysymykset osoittavat, että tutkimuksella jokin aivan muu tarkoitus kuin testata, saavatko uskontokuntiin kuulumattomat elämänkatsomustiedon opetuksessa elämässään tarvitsemiaan valmiuksia. Uskontoa käsitteleviä kysymyksiä on kohtuuttoman paljon, millä tähdättäneen siihen, että elämänkatsomustietoon lisättäisiin uskonnonopetusta.

Kysymys 2 on laadittu niin, ettei mikään vastausvaihtoehto ole oikea. Kysymyksessä ehdotetaan ateismille seuraavia määritelmiä A. epävarmuus B. usko järkeen C. uskonnottomuus. Oikeaa vaihtoehtoa ei siis ole ollenkaan. 

Kysymys 36 kuuluisi selkeästi kristilliseen uskonnonopetukseen eikä elämänkatsomustiedon opetukseen. Kysymys kuuluu: Joulunvietto on merkittävä osa suomalaista tapakulttuuria. Mitkä seuraavista liittyvät joulun kristilliseen perinteeseen? A. enkeli B. joulutonttu C. lipeäkala D. riisipuuro E. seimi F. Tuomaan risti. 

Kysymys 34 koskee uskontoja, ja mikään vastausvaihtoehdoista ei ole oikea. Kysymys kuuluu: Maailmanuskonnoissa (buddhalaisuus, hindulaisuus, islam, juutalaisuus ja kristinusko) on yhteisiä piirteitä. Mikä seuraavista on oikea? Valitse yksi vaihtoehdoista. A. Kaikissa uskonnoissa on pappeja. B. Kaikissa uskonnoissa uskotaan sielunvaellukseen. C. Kaikissa uskotaan sellaiseen, jota ei nähdä.
Luetteloon kuulumattomia juutalaisuutta suurempia uskontoja on melkoinen joukko. Juutalaisuus ei ole kymmenen suurimman katsomuksen joukossa. Uskonnottomuus on vähintään neljänneksi suurin katsomus (kristinuskon, islamin ja hindulaisuuden jälkeen).

Kysymysten laatijat eivät tunne käsitettä etiikka. Kysymyksessä 5 etiikalle esitetään seuraavia määritelmiä: A. ideologia B: kauneuden taju C. oikean erottaminen väärästä. Kysymyksen tekijä on sotkenut etiikan, joka tutkii moraalia, ja moraalin, jossa kyllä erotellaan mm. oikeaa ja väärää.

Kysymyksessä 30 on joukko uskontojen ja aatteiden symboleita. Listasta puuttuvat kokonaan uskontokuntiin kuulumattomille tärkeät tunnukset kuten esimerkiksi humanistien maailmanlaajuinen tunnus ja vapaa-ajattelijain kansallinen tunnus. Lisäksi voidaan pitää arveluttavana sitä, että nimenomaan elämänkatsomustiedossa olisi tarpeen oppia tuntemaan aatteiden tunnuksia.

Kysymyksessä 31 vastaajat pannaan yhdistämään aatteita ja ihmisiä. Uskonnottomien aatteet puuttuvat listasta. Siinä ei mainita edes elämänkatsomustiedon opetuksen Suomeen tuojaa. Uskonnonopetuksen sankaria, pastori Martin Luther Kingiä tarjotaan jälleen kerran suurena ihmisoikeustaistelijana. Sikäli kuin hänet tässä yhteydessä mainitaan, pitäisi myös muistaa, että Yhdysvaltain neekeriorjuus oli kristinuskon mukainen instituutio. 

Kysymysten laatija on huolimaton. Adolf Hitler on natsismin eikä fasismin edustaja, fasismin oikea edustaja olisi Benito Mussolini. Juutalaiset kenties ovat eri mieltä siitä, onko Jasser Arafat, mies, joka on murhannut taistelutovereitaan, suuri poliittisen itsemääräämisoikeuden sankari. Bill Gates ei varmaankaan edusta markkinataloutta vaan pikemmin monopolikapitalismia.

Vapaa-ajattelijat vieroksuvat henkilökulttia, jota kysymys edustaa.
Uskontojen levinneisyyttä kysytään peräti kahdella kysymyksellä. Uskonnottomuuden levinneisyyttä ei kysytä yhdelläkään kysymyksellä. Uskonnottomuuden levinneisyys olisi voitu helposti tarkistaa Internetistä.

Kysymyksessä 64 tarpeellisina tietoina luetellaan: erilaisuuden ymmärtäminen (ei liene elämänkatsomustiedon tärkein tavoite), historian ymmärtäminen (eikö tämä kuulu pikemminkin peruskoulun historian opetukseen), ihmissuhteet (tämä kuulunee elämänkatsomustietoon), kansainväliset tehtävät (ei kuulune koko peruskoulun opetukseen), kirjallisuuden ja muun taiteen ymmärtäminen (kuuluu kirjallisuuden ja muun taiteen opetukseen, luultavasti tehtävän laatijat tarkoittavatkin uskonnollista taidetta, jonka ymmärtäminen ei kuulu elämänkatsomustietoon), muiden oppiaineiden opiskelu (ei kuulu elämänkatsomustiedon tehtäviin tukea muiden aineiden opiskelua), oman elämän ymmärtäminen (miten sitä voisi yleensä opettaa???), suomalaisten elämäntapojen ymmärtäminen (tehtävän laatijat tarkoittavat ilmeisesti kristillisten tapojen ymmärtämistä), ulkomailla matkustaminen (tehtävän laatijat tarkoittavat luultavasti ulkomaalaisten uskontojen tuntemista). Tehtävästä puuttuu kokonaan uskonnottoman maailmankatsomuksen ja uskonnottoman etiikan tuntemus. Uskontokuntiin kuulumattomien pitää pystyä puolustamaan maailmankatsomustaan väitellessään uskontokuntiin kuuluvien kanssa. Hyvin kummallinen on kysymys: Matkustaessani ulkomaille minun on tarpeellista tietää myös maan uskonnosta. Kysymyksellä ilmeisesti puolustetaan uskontojen opettamisen lisäämistä.

Kysymys 66 Uskonnot ovat häviämässä maailmasta on kummallinen. Miksi ei kysytä vaikkapa Ateismi voittaa vähitellen uskonnot?

Kysymys 67 "Tieto on uskon vastakohta" on jo sisäisesti ristiriitainen. Klassisen tiedon määritelmän mukaanhan tieto on tosi uskomus.

Kysymys 68 "Maahanmuuttajille on tärkeää voida harjoittaa omaa uskontoaan" on outo. Miksi ei kysytä vaikkapa "On tärkeämpää saada hautausmaa muslimeille kuin ateisteille".

Kysymys 69 "Vain harvoissa sodissa on kyse uskonnosta" on myös harhaanjohtava ja johdatteleva.