Kuin huomaamatta ja vastoin ihmisten luuloja ei kirkkovihkiminen olekaan enää niin suosittu ja ainoa "oikeaoppinen" kuin se on aikaisemmin ollut. Nyt vihitään maistraatissa. Olin hämmästynyt kuullessani Raision kaupungin tilanteen: Vuonna 2000 tammikuusta syyskuuhun ovat Raisiossa papit vihkineet avioliittoon 65 pariskuntaa. Näistä Raision kirkossa on vihitty vain 44 paria. Samaan aikaan on paikallinen henkikirjoittaja vihkinyt 57 pariskuntaa, joista Raision kaupungintalolla olevassa vihkihuoneessa on vihitty 50 paria! Siis monta enemmän kuin kirkossa ! Käydessäni Turun maistraatissa kysymässä samaa asiaa, maistraatin päällikkö Irma Hackman kertoi, että heillä vihkimisten määrä on kovasti kasvanut. Tänä samaisena aikana siellä on vihitty 335 paria, ja Hackman arveli, että määrä nousee tänä vuonna 450 - 500 pariin. Heillä ei henkilöstöpulan vuoksi voida lähteä muualle vihkimään, joten kaikki vihkimiset ovat tapahtuneet kauppatorin laidalla olevassa maistraatin erittäin kauniissa vihkihuoneessa.

Raision maistraatin virkailijan mukaan heilläkin vihittävien määrä on myös kovasti nousussa. Tähän on varmaan monia syitä. Tutkimusta näistä syistä ei ole tehty, mutta omana arvionani voisin mutu-tuntumalla jotain sanoa:

- Ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi erilaisista vaihtoehdoista. Kirkko ei enää ole sellaisessa valta-asemassa ihmisten elämässä kuin muinoin. Uskalletaan erota kirkosta ja uskalletaan mennä vihille ilman pappia. Ymmärretään, ettei avioliiton onni ja kestävyys ole kiinni papin aamenesta, vaan kahden ihmisen keskinäisestä sopimisesta ja vastuusta yhteiselämässä.

- Varsinkin nuoret, jotka muutoinkin ovat rohkeita tekemään radikaaleja päätöksiä ja uudistamaan maailmaa, ovat vapautuneet näistä uskonnon kahleista.

- Viranomaiset ovat tulleet myös mukaan, sillä nykyiset vihkitilat ovat yhä kauniimpia ja antavat näin arvokkaammat puitteet vihkimiselle. Ellei oman piirin maistraatti ole riittävän kelvollinen, voi käydä katsastamassa jonkin muun maistraatin tilat. Ja hääjuhlan voi jokainen sitten pitää niin kauniissa paikassa kuin haluaa. Turun maistraatin vihkihuone on tyylikäs tila, johon mahtuu noin 50 henkeä. Sen sisustus on vaaleaa puuta, jota koristavat siniset tekstiilit. Eteisessä on erotettu pieni sohvanurkkaus hääparia varten ja vieressä on kukin koristettu terassi, jossa kesäisin poksautellaan vihkimisen jälkeen samppanjamaljat juhlan kunniaksi.

- Yksi vaikuttava tekijä on toiseen tai kolmanteen avioliittoon meneminen. Jotkut papit kun eivät vihi eronneita, mikä onkin mielestäni aivan oikein, sillä kirkollisen vihkimisen kaavassahan sanotaan: Minkä jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Tämän mukaan ei kirkollisesti vihittyjä pitäisi olla eronnitten joukossa lainkaan! Mutta kuinkas onkaan: Enemmistö siellä heitä on!

- Toinen periaatteellinen kysymys on avoliittoisuus. Nykyisin kovin monet parit asuvat pitkään avoliitossa ennen vihkimistä. "Asiahan ei minulle kuulu" sanoi Pätkäkin noissa Puupää-elokuvissa, mutta työni tiimoilta muistan, kuinka kirkko ainakin vielä 1960 luvulla tuomitsi tällaisen jyrkästi ja luulenpa, että se heidän oppiensa mukaan on edelleen tuomittavaa, mutta ovat vain hiljaa siitä niin kuin monesta muustakin asiasta. Täällä "maallisella" puolella ei ketään tuomita, jos ihminen elää kunnioittaen toista ihmistä.

- Siviilivihkiminen on maksuton palvelu. Avioliittolaki on sama kaikille, kuului kirkkoon tai ei, ja sen mukaan myös siviilivihkiminen tapahtuu.

Ei voi muuta kuin toivottaa onnea ja menestystä uudelle suunnalle ja todeta, että " Niin muuttuu maailma Eskoseni !" Ottakaahan selvää oman paikkakuntanne vihkitiloista ja keskustelkaa tuttavienne kanssa siviilivihkimisestä.