Vapaa Ajattelija 4-5/2000
jumalaton kulttuurilehti
Vapaa Ajattelijan 4-5 2000
sisällysluetteloon | Vapaa Ajattelijan
sisällysluetteloon | Vapaa-ajattelijain
liiton sivustoon
Rakas, näytät niin tavalliselta ja
symmetriseltä tänään
Keskiarvoisuus on kaunista, symmetrisyys on
kaunista, älykkyys on kaunista.
Eräässä kokeessa 1990-luvun alussa psykologit ottivat kadulta
sattumanvaraisesti joukon miehiä ja naisia ja muodostivat heidän
kasvoistaan tietokoneella keskiarvokasvot, "Matin ja Maijan". Sitten
toisten koehenkilöiden käskettiin arvioida tietokoneen tekemiä kasvoja.
Koehenkilöt mielsivät keinotekoisesti muodostetut Matin ja Maijan
keskiarvoiset kasvot kauniimmiksi kuin yhdenkään yksittäisen henkilön
kasvot. Ilmeisesti mielestämme löytyy tällainen kasvojen prototyyppi,
johon vertaamme kohtaamiamme kasvoja.
Tavallisuus siis viehättää, mutta se ei ole ainoa kriteeri kauneudelle.
Kun muodostettiin keskiarvo tavallista kauniimmista kasvoista, oli
tuloksena Super-Matti ja -Maija, jotka miellettiin jälleen yksittäisiä
kasvoja kauniimmaksi.
Viimeksi annettiin tietokoneen muokata Super-Maijaa kauemmaksi Maijasta.
Jos esimerkiksi Super-Maijalla oli pienempi leuka kuin Maijalla, eroa
kasvatettiin entisestään. Näin syntyneet kasvot, sanotaan vaikka
Ultra-Maija, olivat vielä Super-Maijaakin kauniimpia.
Löydös on merkillinen, sillä helposti olettaisi, että sukupolvien
kuluessa evolutiivinen valintapaine ohjaisi kaikkia kasvoja kohti
Ultra-Mattia ja -Maijaa. Miksi niin harva on kaunis? Miksei
Super-Maijoja, saati Ultra-Maijoja ole olemassakaan? Jostain kauneuden
osasta täytyy ilmeisesti maksaa niin kova hinta, että se kumoaa
kauneudesta koituvan hyödyn.
Äärimmäinen kauneus saattaisi esim. vaatia välttämättömien anatomisten
rakenteiden uhraamista. Pieni leuka on naisella kaunista, mutta liian
pienellä leualla olisi vaikea syödä. Liian kauniita kasvoja voisi myös
olla vaikeampi tunnistaa ja erottaa kuin kasvoja, joissa on jotain
pieniä poikkeamia.
Toisaalta mieltymykset vastakkaisesta sukupuolesta muuttuvat evoluution
mittakaavassa hyvinkin nopeasti. Systeemi ikään kuin ruokkii itseään:
jälkeläiset perivät sekä vanhempien ulkoisia piirteitä että heidän
mieltymyksiään. Kun siis valitsemme kumppaniksi kauniin, perivät lapset
sekä kumppanin kauneutta että myös omia kauneutta aistivia ja arvostavia
piirteitämme.
Kauneus riippuu paljolti myös vasemman ja oikean puolen
symmetrisyydestä. Ihmisvartalo on monella tapaa epäsymmetrinen, esim.
sydän on aina vasemmalla puolella. Pienemmät vartalon epäsymmetrisyydet
eivät ole yhtä johdonmukaisia. Joillain oikea korva on isompi kuin
vasen, joillain se on toisin päin.
Pienet poikkeamat tästä symmetrisyydestä vaikuttavat siihen, millaisena
yksilö havaitaan ja miten häntä kohdellaan. Esimerkiksi symmetrisillä
miehillä on enemmän seksuaalipartnereita elämänsä aikana, heidän
ensimmäiset seksikokemuksensa ovat aiemmin, ja he tyydyttävät
kumppaninsa epäsymmetrisiä miehiä paremmin.
Merkillistä kyllä symmetrisyyttä ei havaita pelkästään vertaamalla
vasenta puolta oikeaan. Symmetristen ihmisten kasvoja pidetään
kauniimpina, vaikka koehenkilöt näkisivät vain toisen puolen kasvoista.
Symmetrisyys siis korreloi jonkun muun kasvon piirteen kanssa. Ja näkö
ei ole ainoa aisti symmetrisyyden havaitsemisessa: koehenkilöt
mieltyivät enemmän pelkkään symmetristen ihmisten hajuunkin.
Kauneus liittyy myös älykkyyteen. 1990-luvun alussa huomattiin, että
symmetrisyys ja älykkyysosamäärä riippuivat toisistaan:
älykkyystesteissä pärjäävillä oli symmetrisemmät vartalot. Tämä antaisi
olettaa, että he olivat vastustuskykyisempiä yksilönkehitystä
haittaaville tekijöille esim. tulehduksille kohdussa ja lapsuudessa.
Älykkyyden (ja kauneuden) periytyminen ei siis välttämättä ole tulosta
"älykkyysgeeneistä" (tai kauneusgeeneistä) vaan epäsuorasti kyvystä
vastustaa tulehduksia, loisia tms. Älykkyysosamäärää ei tämän mukaan
peritä sellaisenaan, vaan pikemminkin peritään kyky kehittää
älykkyysosamäärä tietyissä olosuhteissa.
Toki kulttuurikin vaikuttaa monin tavoin kauneuskäsityksiimme. Vaikka
esim. osaamme laittaa vieraankin rodun kasvot kauneusjärjestykseen, oma
etninen ryhmä koetaan silti yleensä kauniimmaksi. Evoluutio on tehnyt
meistä kauneuden janoajia, mutta osaamme silti olla joustavia.
Entä millainen olisi siis ohje kauneutta halajavalle? Näytä niin paljon
siltä kuin muutkin pyrkivät näyttämään, mutta lisää pieni luomi
suunpieleen, jotta erotut kauniiden joukosta. Anna myös
plastiikkakirurgin tehdä sinusta symmetrinen, mutta käytä deodoranttia,
sillä muut saattavat haistaa todellisen epäsymmetrisyytesi.
Osmo Tammisalo |
|