MYÖNNYTYKSIÄ MAAILMAN SYNNYSSÄ 

Monille aktiiviuskonnottomille lienee tuttu se seikka, että Paavi on hiljattain myöntänyt evoluution olevan ”enemmän kuin teoria”. Tämä myönnytys tuli vain pari vuotta sen jälkeen, kun roomalaiskatolinen kirkko oli myöntänyt olleensa väärässä tuomitessaan Galileo Galilein aurinkokeskeisen maailmankuvan. Kehitys kehittyy ja mahtava kirkkokin joutuu joustamaan kun tieteellisten tulosten paine niiden rakkaita dogmeja vastaan kasvaa kyllin suureksi.

Myös Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari otti muutama viikko sitten kantaa evoluutioon ja luomisteoriaan. Hän sanoi koululaisille, ettei niiden välillä ole mitään ristiriitaa, että ne vain vastaavat eri kysymyksiin: ”Jos haluat tietää miten [maailma on syntynyt], ota luonnonhistorian kirja. Mutta jos haluat tietää kuka ja miksi, ota Raamattu”

Tutkitaanpa tarkemmin, mitä piispan kannanotto merkitsee kristinuskon kannalta. Jos siis joku tulee kysymään piispalta, miten maailma on syntynyt, piispa suosittelee tutustumista luonnontieteisiin, ei raamattuun. Kuitenkin kun tutkitaan ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomuksia, huomataan että lähes jokaikinen jae kuvaa sitä miten oletettu jumala loi taivaan, maan, vedet, kasvit, eläimet ja ihmiset: ”Tulkoon valo! Ja valo tuli [...] Jumala teki taivaankannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle [...] Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja [...] Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä [...] Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut [...]Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme [...]Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa [...]”

Tätä kuvausta Mikkelin hiippakunnan piispa ei siis suosittele kun keskustellaan siitä miten maailma on syntynyt. Koska kuitenkin 95% Mooseksen kirjasta on juuri tällaista miten- ja mitä-kuvausta, voimme päätellä että piispan mielestä Mooseksen kuvaus maailman synnystä ei pidä juurikaan paikkaansa. Olisi rehellisempää piispalta sanoa tämä suoraan sen sijaan että tekee siitä lausuntonsa loogisen johtopäätöksen. Mooseksen kirjan ja luonnontieteellisen syntyhistorian välillä on selvä ristiriita ainakin siinä miten ne kertovan maailman syntyneen ja kannanotollaan piispa myöntää epäsuorasti, että ristiriita ratkeaa luonnontieteiden hyväksi.

Entä sitten loput 5% Mooseksen kirjasta? Sanotaanko sen jakeissa ylipäänsä mitään siitä, miksi maailma ja elämä olisi syntynyt, kuten Voitto Huotari haluaa lapsien uskovan? Eipä juuri sanota. Ainoa motiivi, jonka silloin tällöin kuulemme koko toiminnalle on: ”Jumala näki että niin on hyvä” Siinäkö suuri vastaus kysymykseen miksi – siksi että jumalan mielestä ”niin oli hyvä”? Vähemmän naivit perusteet voisi keksiä pikkulapsikin. Mooses ei ota hittojakaan kantaa siihen miksi jumala ryhtyi koko hommaan sen sijaan että olisi jatkanut ikuista köllöttelyään autuaassa tyhjyydessä tai puuhastellut ja rakennellut jotakin aivan muuta. Entä miksi jumala itse on olemassa? Siitäkin raamattu vaikenee. Piispan lupaus raamatusta miksi –kysymyksen vastaajana on tyhjä.

No siihen toki sentään raamattu vastaa, kuka maailman on synnyttänyt, isä jumalapa tietenkin. Eiväkö kristityt sentään voi olla ylpeitä siitä, että heidän uskontonsa vastaa tähän kysymykseen? Ei sen enempää kuin muinaisilla suomalaisilla tarjotessaan tonttuja vastaukseksi mitä erilaisimpiin kysymyksiin. Vastaus ei ole arvokas ensinnäkin siksi koska se herättää enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa: mikä on jumala? mikä on jumalan rakenne ja historia? miksi jumala on olemassa? miten jumala on voinut saada aikaan maailman? Paljon vaikeita kysymyksiä, jotka syntyvät vain jos jumalaolettamus tehdään. Toinen syy vastauksen arvottomuuteen onkin se, että koko alkuperäinen kysymys on huono ja tarpeeton. Miksi ylipäänsä pitäisi kysyä ”kuka on maailman synnyttänyt”? Koko kysymyshän on vinoutunut, sillä siihen on rakennettu sisään oletus että joku persoona on ollut kuvioissa mukana. Yhtä hyvin voitaisiin pohtia vastausta kysymykseen ”montako robottia tarvittiin synnyttämään maailma?” Ai mitä ihmeen robottia? Niinpä niin.