Arno Kotro Back to School -illassa: ET:tä ja uskontoa ei pidä yhdistää
jaakko / 16.9.2016
– Nuoria koskettavat elämän katsomukselliset kysymykset eivät enimmäkseen ole uskonnollisia. Senkään takia uskontojen opetuksen ja uskonnottomille tarkoitetun elämänkatsomustiedon sulauttaminen yhdeksi, kaikille yhteiseksi aineeksi ole hyvä idea, sanoi filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja Arno Kotro Helsingin seudun vapaa-ajattelijain Back to School -VAbaarissa elokuussa ravintola Oivassa. – Pikaisella miettimisellä yksi yhteinen katsomusaine vaikuttaa järkevältä ratkaisulta. Se näyttäisi korjaavan […]

– Nuoria koskettavat elämän katsomukselliset kysymykset eivät enimmäkseen ole uskonnollisia. Senkään takia uskontojen opetuksen ja uskonnottomille tarkoitetun elämänkatsomustiedon sulauttaminen yhdeksi, kaikille yhteiseksi aineeksi ole hyvä idea, sanoi filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja Arno Kotro Helsingin seudun vapaa-ajattelijain Back to School -VAbaarissa elokuussa ravintola Oivassa.

– Pikaisella miettimisellä yksi yhteinen katsomusaine vaikuttaa järkevältä ratkaisulta. Se näyttäisi korjaavan monta ongelmaa. Yhteinen katsomusaine johtaisi kuitenkin vielä isompiin ongelmiin.

– Mietitäänpä hetki, millaiset teemat ovat nuoria lähellä. Heille on tärkeää pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: mistä identiteetti syntyy, mitkä asenteet, aatteet ja arvot ovat vallalla, millaisia nuorisokulttuureita on ja miten sosiaalinen media muokkaa maailmankuvaamme. Samoin halutaan pohtia, mitä on seksuaalinen tasa-arvoisuus, miten ihmisoikeudet toteutuvat, mitkä ovat eläinten oikeudet, mitä on kestävä ja ekologinen kehitys, millaista on eettinen kuluttaminen, onko
kansalaistottelemattomuus oikein, mikä on vaikkapa musiikin ja elokuvien rooli maailmankatsomuksen muodostumisessa, kuinka luotettavaa on netistä löytyvä tieto ja miten yleensäkään voi erottaa perustellut väitteet perustelemattomista.

– Tällaisilla pohdinnoilla on hyvin vähän tekemistä uskontojen kanssa. Ylipäätään suomalaisesta arvo- ja moraalikeskustelusta vain murto-osa kytkeytyy uskontoon. Mutta jostain syystä silloin, kun astutaan koulun ovesta sisään, arvo- ja katsomuskysymykset halutaan liittää uskontoihin.

– Tämä on menneen maailman ajattelua, ja uskontotieto ainoana katsomusaineena olisi selvää takapakkia, huomautti Kotro.

– Jos siirtyisimme yhteen katsomusaineeseen, jo kirkon vallan ja opettajien virkarakenteen vuoksi siitä ei tulisi elämänkatsomustietoa – jossa käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä – vaan uskontoja esittelevä aine, jossa uskonnoton maailmankatsomus pahimmillaan opetettaisiin samanlaisena kuriositeettina kuin kristilliset herätysliikkeet.

– Yleinen harhakäsitys on, että elämänkatsomustieto olisi ateismin tuputusta. Sitä se ei ole, vaan arvokysymysten pohtimista avarasti ja eri oppiaineita yhdistellen: miten omaan maailmankatsomukseeni on vaikuttanut vaikkapa se, mitä on opittu fysiikasta, biologiasta ja historiasta? Kun tutustuu peruskoulu ja lukiolain sekä opetussuunnitelman arvopohjaan ja yleisiin kasvatustavoitteisiin, voi nähdä, että kaikista aineista juuri elämänkatsomustiedon sisällöt tukevat niitä parhaiten.

– Elämänkatsomustieto on ilmiöpohjainen, oppiainerajat ylittävä ja eri aineita integroiva katsomusaine, jonka uhraaminen uskontotiedon alttarille olisi tavaton tappio, korosti Kotro.

– On toisaalta selvää, että maailmanmenoa ymmärtääkseen kaikilla pitää olla perustiedot suurista uskonnoista. Tämä kuuluu jo yleissivistykseen. Ehdotankin, että lukiossa kaikki opiskelisivat sekä elämänkatsomustietoa että uskontotietoa yhden kurssin. Tämän jälkeen voisi vapaasti valita jompaakumpaa. Peruskoulussa voisi osan uskonnon sisällöistä siirtää historian piiriin. Eikä uudistuksessa pidä unohtaa filosofiaa, joka painottuisi eettisiin ja elämänfilosofisiin kysymyksiin ja väittely- ja argumentaatiotaitojen kehittämiseen, muistutti Arno Kotro.

Ks. myös http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161531-elamankatsomustietoa-ja-uskontoa-ei-pida-yhdistaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *