Muuttuva Suomi – juuttuva hallitus
kimmo / 5.10.2015
Suomalaisten keskuudessa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomien osuus kasvaa prosentin vuosivauhtia, nopeamminkin pääkaupunkiseudulla, jossa enää alle puolet lapsista kastetaan evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyteen. Uskonnottomasti ajattelevia on tutkimusten mukaan kirkon sisälläkin, sillä suomalaisten usko kristillisiin opinkappaleisiin on hiipunut yllättävän vähäiseksi. Samalla Suomeen virtaa turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia. Ihmisten yhdenvertaisuus myös uskontojen tai vakaumusten suhteen on haaste, jonka toteuttamista julkisen […]

20150817 Eduskuntatalon peruskorjaustyömaata kuvattuna 17. elokuuta 2015. Istuntosali. Äänestystaulu.

Suomalaisten keskuudessa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomien osuus kasvaa prosentin vuosivauhtia, nopeamminkin pääkaupunkiseudulla, jossa enää alle puolet lapsista kastetaan evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyteen. Uskonnottomasti ajattelevia on tutkimusten mukaan kirkon sisälläkin, sillä suomalaisten usko kristillisiin opinkappaleisiin on hiipunut yllättävän vähäiseksi.

Samalla Suomeen virtaa turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia. Ihmisten yhdenvertaisuus myös uskontojen tai vakaumusten suhteen on haaste, jonka toteuttamista julkisen vallan toiminnassa ei voi uuden Yhdenvertaisuuslain jälkeen enää väistellä. Kaikki nämä seikat lisäävät omalta osaltaan tarvetta tarkastella valtion ja kirkon suhdetta uusiksi.

Tätä kysymystä kartoitimme. Teimme omia haastattelukysymyksiä poliitikoille eri puolueista ja käytimme yhteenvedossa kansanedustajien YLE:n ja HS:n vaalikonevastauksia. Entäpä hautaustoimi? Tulisiko sen olla yhteiskunnan hoidossa ja siten yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla? Myös siitä saimme alla muutamia vastauksia kysymyksiimme.koti_uskonto_isanmaa

Valitettavasti alkusyksyn poliittinen kausi pitkän kesäloman jälkeen käynnistyi ilmeisesti kuormittavasti, kun emme saaneet lehtemme painoon mennessä vastauksia Kokoomuksen, Keskustan, RKP:n kansanedustajilta. Olisiko syynä osittain alla seuraava vaalikoneista ilmenevä tieto?

Vaalikoneen kysyessä, onko ”koti, Uskonto ja Isänmaa” hyvä arvopohjasetti politiikalle, jakautuvat mielipiteet eduskuntamme opposition ja hallituksen kansanedustajien välillä rajusti. Peräti 60 % opposition edustajista on jokseenkin tai täysin eri linjoilla tässä asiassa. Hallituksen puolella täysin eri mieltä oli sen sijaan 0%! Peräti 95 % hallituspuolueiden edustajista oli jokseenkin tai täysin tällä kannalla.

uskonnollisen_yhteisonKansanedustajien melko konservatiivisen kannan taustalla on osin se, että uskonnolliseen yhteisöön kuulumattomia on oppositiosta 29 %, kun taas hallituspuolueiden kansanedustajista uskonnollisen yhteisön jäseniä 91 %. Jakolinja heikkenee hiukan, kun kysyttiin tulisiko tasa-arvoinen avioliittolaki kumota? Hallituksen riveissä 29 % oli tällä kannalla, oppositiossa vajaat 6,8 %. Eutanasian sallimisessa hallitus olisi etenemässä 56 %:n kannatuksella ja oppositio lähes 69 %:n tasolla.

Nämä edellä mainitut tilastotiedot on saatu aikaan vaalikonevastausten perusteella.

Uskomaton kysyi poliitikoilta ensin seuraavaa:

Monen suomalaisen mielestä se iso yhteiskunnan korjaus joka tulisi tehdä on kirkon ja valtion erottaminen toisistaan. Mitä mieltä olette kirkon ja valtion suhteen muuttamisesta ihmisten yhdenvertaisen kohtelun perusoikeuden ja siihen kuuluvan valtion neutraliteettiperiaatteen mukaiseksi?

Kari Uotila, Vasemmistoliitto:

”Mielestäni aika olisi jo kypsä siihen, että valtion ja kirkon välinen erityissuhde purettaisiin.”

Erkki Tuomioja, SDP:

”Ehdottomasti.”

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto:

”Kirkon julkiset tehtävät ovat rippeitä ajasta ennen kunnallislakia ja uskonnonvapautta, jolloin seurakunta ja kunta olivat yksi ja sama asia. Nyt kun puhutaan paljon normien purkamisesta ja kuntien tehtävien läpikäymisestä, pitäisi myös kirkon tehtäviä käydä kriittisesti läpi, erityisesti jos on päällekkäisiä tehtäviä, kuten väestökirjanpidossa tai avioliiton virallistamisessa. Paperityön vähenemisen myötä seurakunnat voisivat keskittyä omaan ydintoimintaansa, uskonnollisiin toimituksiin ja monille ihmisille tärkeisiin seremonioihin.”

Silvia Modig, Vasemmistoliitto:

”Ilman muuta valtio ja kirkko tulee erottaa toisistaan. On aivan käsittämätöntä ettei näin nyt toimita. Suomi on demokratia, ei uskonnollinen valtio. Yleisellä tasolla sanoisin vielä että vapaus harjoittaa omaa uskontoaan on turvattu monella tapaa mutta uskonnottoman oikeuksia ei.”

Ilkka Kantola, SDP:

”Minusta kirkon olisi hyvä ottaa tässä aloite käsiinsä ja siirtää Kirkkolaissa olevaa säännöstöä kirkon itse päätettäväksi normistoksi. On kirkon itsenäisyyden kannalta erikoista että kirkon jäseneksi ottamisen edellytyksistä säätää eduskunta, tosin kirkon esityksen perusteella. Tämä on mielestäni vahvin valtiokirkkopiirre nykyisessä järjestelmässä ja siitä voitaisiin luopua. Hautaustoimilaki on sitonut kirkon ja valtion vahvemmin toisiinsa. Syyt ovat hyvin pragmaattiset eivätkä ideologiset tai uskonnolliset. Kirkon jäsenmäärän kehitys haastaa kirkon miettimään omia rakenteitaan lähivuosikymmeninä. Onko julkisoikeudellinen asema jatkossa enemmän etu kuin taakka, tätä kirkon tulisi kysyä. Tärkeää on toisaalta kirkon aseman muutoksissa muistaa myös kirkon ja seurakuntien vastuu työnantajana. Vahva lainsäädännöllinen pohja nykyisessä mallissa turvaa työntekijöiden asemaa ja oikeuksia paremmin kuin jokin kevyempi järjestömalli. Pitkäaikaisena kirkon työntekijänä näen että kirkolla on tarve uudistua myös suhteessa valtioon. Sosialidemokraattina en ole niiden joukossa, jotka näkevät ideologisena tavoitteena kirkon ja valtion erottamisen, mitä se sitten tarkoittaisikaan.”

Outi Alanko-Kahiluoto, Vihreät:

“Kannatan kirkon ja valtion eroa.”

Case Hautaustoimilaki

Kirkon ja valtion välisestä erityissuhteesta yhtenä erityisenä esimerkkinä on nykyinen hautaustoimilaki. Se sanoo 2. luvun 3 §:ssä ”Velvollisuudesta ylläpitää yleisiä hautausmaita” seuraavaa:
”Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Hautausmaa voi olla useamman seurakunnan tai seurakuntayhtymän yhteinen.”

Evankelis-luterilainen seurakunta on lain mukaan velvollinen hautaamaan kaikki kunnan asukkaat heidän katsomuksestaan riippumatta. Tästä ns. yhteiskunnallisesta palvelusta seurakunta saa sitten periä myös maksua. Kaikki ihmiset kuolevat. Tämä on väistämätön tosiseikka. Vakaumuksen mukaista viimeistä leposijaa tarjotaan useimmiten vain uskovaisille ihmisille. Monille uskonnottomille on sinänsä melko yhdentekevää mihin ruumis haudataan tai tuhka sijoitetaan tai sirotellaan, kun elämä päättyy. Joillekin taas on tärkeää tietää, ettei heidän jäännöstensä piilottamisen vuoksi rahoiteta valtionkirkkoa. Esimerkiksi uurnahautauksia ja varsinkin sirottelua tehdäänkin nykyään lisääntyvästi hautausmaiden ulkopuolelle. Yhdenvertaisuuden kannalta paras ratkaisu olisi Vapaa-ajattelijain mielestä se, että hautausmaita ylläpitäisi julkinen taho – kunta, kuntayhtymä tai muu katsomuksellisesti neutraali toimijayhteisö. Tällöin emme varmaankaan tarvitsisi eri hautausmaita eri katsomuksille. Hautajaismenot voisi kussakin tapauksessa olla sellaiset kuin on tarpeen. Tämä toteutuukin hyvin Krematorioyhdistyksen ylläpitämässä Hietaniemen krematoriokappelissa.

Uskomaton kysyi:

Entäpä hautaustoimi, olisiko aika siirtyä kohti julkista palvelua, jossa kunta tai valtio huolehtisi vainajalle hautapaikan? Tulisiko jokaisella olla mahdollisuus vakaumuksensa mukaiseen hautapaikkaan?

Kari Uotila, Vasemmistoliitto:

”Kyllä, hautaustoimeen pitäisi viimein alkaa suhtautua julkisena palveluna ja jokaisen pitäisi voida tulla haudatuksi vakaumuksensa mukaiseen paikkaan.”

Erkki Tuomioja, SDP:

”Kyllä. Kyllä, mutta ei kuitenkaan niin, että se joka haluaa omakustanteisen kirkollisen hautapaikan ei sitä voisi saada.”

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto:

”Jokaisella pitää olla mahdollisuus vakaumuksensa mukaiseen hautapaikkaan. Valtion ja kuntien tehtävä on huolehtia siitä, että uskonnottomilla on hautausmaita. Jatkossakin suurin osa varmasti haluaa kuitenkin tulla haudatuksi seurakuntien ylläpitämille hautausmaille, vaikka olisivat uskonnottomiakin.”

Silvia Modig, Vasemmistoliitto:

”Jokaisella tulee olla oikeus katsomuksensa mukaiseen hautaamiseen.”

Ilkka Kantola, SDP:

”Kun nykyistä Hautaustoimilakia (2003) valmisteltiin, selvitettiin kuntien halukkuutta ottaa vastuulleen hautaustoimen hoitaminen. Halukkuutta ei ollut. Kuntien tehtäviä pyritään nyt koko ajan vähentämään, enkä näe realistisia mahdollisuuksia hautaustoimen antamiseksi kuntien tehtäväksi. Nykyinen laki säätää hautaustoimen luterilaisten seurakuntien tehtäväksi siltä osin kuin mikään muu taho ei hautaustointa hoida. Seurakunnilla on velvollisuus huolehtia siitä, että jokaisella paikkakuntalaiselle löytyy hautapaikka ja että hautaaminen tapahtuu asianmukaisesti. Hautaamisen hinnoittelun perusteiden tulee olla samanlaiset riippumatta siitä oliko kirkon jäsen vai ei. Seurakuntien on varattava tunnustukseton hautausmaa-alue niitä varten, jotka eivät vakaumuksensa takia halua tulla haudatuksi siunattuun maahan. Asiallisesti hoidettu ja lailla säädetty hautaustoimi on sekä kansalaisten että valtion etu. Valtio osallistuu hautaustoimen kustannuksiin kaikkien kansalaisten osalta kun se vuosittain suorittaa kirkolle korvauksen. Hautaustoimen rahoittavat lisäksi omaiset maksuillaan jotka paikkakunnittain voivat olla erilaisia.

Kyllä, mikäli vakaumus ei ole sellainen, että sen toteuttaminen rikkoisi lakia ja hyviä tapoja tai terveydenhuoltomääräyksiä. Minusta on perusteltua, ettei vainajan tuhkaa saa jakaa osiin ja sijoittaa eri paikkoihin tai liikutella hautaamisen jälkeen. Nykyinen Hautaustoimilaki varsin hyvin turvaa mahdollisuuden vakaumuksen mukaiseen hautapaikkaan. Puutteena voi olla se, että pienen paikkakunnan kohdalla tunnustukseton hautausmaa saattaa olla naapurikunnan kanssa yhteinen ja sijaita naapurikunnassa.”

Outi Alanko-Kahiluoto, Vihreät:

”Toistaiseksi niin suuri osa suomalaisista kuuluu kirkkoon, että on järkevää että heidän hautaamisestaan huolehtii jatkossakin kirkko. Lisäksi tulisi olla tunnustuksettomia hautapaikkoja kirkkoon kuulumattomille tai muita uskontoja tunnustaville. Periaatteessa kyllä, mutta antaisin tästä vastuuta ko. vakaumusta tunnustaville yhteisöille.”

Jutun kokosivat: Jape Lovén, Kimmo Laine ja Esa Ylikoski

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *