Monipuolista vertaistukea ja kansalaistoimintaa ilman uskontoa
kimmo / 5.10.2015
Suomi on kymmenien tuhansien kansalaisjärjestöjen maa. Ja sadat tuhannet suomalaiset, yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä, tekevät erilaista vapaaehtoistoimintaa. Naapuriavun, talkoiden ja epämuodollisen vertaistuen lisäksi laajaa, moninaista vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea organisoidaan moninaisten kansalaisjärjestöjen ja myös kuntien toimesta. Mediatiedotuksessa tällainen ei-uskonnollinen ”hyvään tekeminen” ihmiseltä ihmiselle ei aina näy ansaitsemallaan tavalla. Se johtuu osaksi siitä, että järjestö- ja […]

feissarimimmiSuomi on kymmenien tuhansien kansalaisjärjestöjen maa. Ja sadat tuhannet suomalaiset, yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä, tekevät erilaista vapaaehtoistoimintaa. Naapuriavun, talkoiden ja epämuodollisen vertaistuen lisäksi laajaa, moninaista vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea organisoidaan moninaisten kansalaisjärjestöjen ja myös kuntien toimesta.

Mediatiedotuksessa tällainen ei-uskonnollinen ”hyvään tekeminen” ihmiseltä ihmiselle ei aina näy ansaitsemallaan tavalla. Se johtuu osaksi siitä, että järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan laaja kirjo on niin monimuotoinen ja toimijoiden työ usein kohdentuu tehokkaasti omille kohderyhmille. Monet tahot keskittyvät toimintaansa, eivät sillä elämöintiin mediassa.

Kun ev.lut. kirkon uskonnollinen toiminta ei enää vedä, se pyrkii näyttäytymään myös tai ennen muuta ”hyvän tekijänä” julkisuudessa. Kuitenkin kirkon yli 900 miljoonan euron jäsenmaksutulosta vain pieni osa käytetään sosiaaliseen auttamistoimintaan. Eivätkä teologian opinnot ja pappisvihkimys ole kriisitilanteissa paras koulutustausta henkisen tuen antamiseen ainakaan kaikille ihmisille. Toki on oikein avata kirkon ovet niille jotka sinne haluavat saapua tukea saamaan.

Kuntien ja valtion kriisisuunnitelmissa varsinaisena yhteistyökumppanina ovatkin Suomen Punaisen Ristin eli SPR:n kriisityöhön ammattilaiset ja muut koulutetut vapaaehtoiset. SPR organisoi ja tekee myös muuta auttamistyötä Suomessa ja ulkomailla. Sen Katastrofiapu-keräys saakin yleensä eniten rahaa. Nälkäpäivän keräykseen osallistuu jopa kymmeniä tuhansia. Ja SPR:llä on myös alueellista yhdistys- ja nuorisotoimintaa.

Järjestöryhmien kirjo

Ei-uskonnollisen eli maallisen, sekulaarin järjestökentän monimuotoisuutta voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti. Suurimpia ryhmiä on sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Niitä voi bongata yhteistyöjärjestö Sosten sivuilta. Monet niistä saavat toiminta- ja hankerahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, jonka vuosibudjetti on 300 miljoonan euron luokkaa. Kansanterveysjärjestöjen toiminta ja vertaistuki on usein diagnoosipohjaisesti kohdennettua, ja lähes joka vaivaan löytyy varsinaisen sairaanhoidon lisäksi myös vertaisneuvontaa ja tukea elämään.

Nuorisojärjestöt, erilaiset kulttuurijärjestöt ja liikuntajärjestöt saavat huomattavaa tukea veikkausvoittovaroista Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Niissä toiminta perustuu ratkaisevasti vapaaehtoistoimintaan, vaikka palkattujakin henkilöitä on. Järjestötyön ammattilaisten tehtäviin kuuluukin yleensä vapaaehtoistoiminnan monivointi ja ohjaaminen.

Suomen kylätoiminnan piirin jäseninä on noin 2000 kyläyhdistystä. Kaupungeissa puolestaan on asukas- ja kaupunginosayhdistyksiä. Niiden toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, johon kuuluu myös vertaistoiminnan järjestäminen. Oma järjestöryhmänsä Suomessa on myös kehitysyhteistyötä tekevät ja globaalikasvatusta Suomessa edistävät järjestöt. Niiden ulkomaisen ja kotimaisen toiminnan tukea hallitus aikoo nyt leikata erityisen kovalla kädellä. Leikkauksia on vaadittu peruttavaksi myös syksyn alussa räjähtäneen akuutin pakolaiskriisin takia.

Järjestöjen vapaaehtoistoiminnan lisäksi myös kunnat järjestävät vapaaehtoistoimintaa. Sitä koordinoidaan muun muassa vapaaehtoistoimijoiden edunvalvojan Kansalaisareena ry:n VALIKKO-verkoston kautta. Kaikkiaan voidaan sanoa, että ei-uskonnolliset, sekulaarit toimijat, kansalaisjärjestöt ja kunnat tarjoavat yhdessä erittäin monipuoliset mahdollisuuden ”hyvän tekemiseen”.

Tällä perusteella uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöllä Vapaa-ajattelijain liitolla ja sen paikallisilla yhdistyksillä ei ole tarvetta koittaa järjestönä hääriä joka asiassa ja paikassa. Vapaa-ajattelijat yksilöinä ja mahdollisesti pieninä ryhminäkin voivat osallistua ”hyvään tekemiseen” edellä mainittujen muiden ei-uskonnollisten tahojen auttamistyöhön ja muuhun vapaaehtoiseen toimintaan. Ja lahjoittaa kirkollisveroista säästyviä rahoja.

Vapaa-ajattelijain toiminta-ajatus ja itselleen asettama velvoite on keskittyä ihmisten uskonnon ja omantunnon vapauden sekä ihmisten yhdenvertaisen kohtelun ajamiseen, tiedepohjaisen todellisuuskäsityksen sekä uskonnottoman tapakulttuurin edistämiseen. Myös näillä alueilla on edelleen tehtävää Suomessa ja maailmassa.

Kansalaisfoorumin ylläpitämän sivuston ryhmittelyn pohjalta hahmottuu kansalaisjärjestökentän
moninaisuus. Järjestöryhmiä on aakkosjärjestyksessä listattu
pääpiirteissään näin:
• Ammatilliset yhdistykset,
• Eläkeläis- ja veteraanijärjestöt,
• Kasvatus-, tiede- ja opintoyhdistykset,
• Kehitystyö, ystävyysseurat, etniset järjestöt,
• Kulttuuriyhdistykset,
• Kylä- ja kaupunginosayhdistykset,
• Lasten oikeuksia edistävät järjestöt
• Maan puolustus- ja rauhanjärjestöt,
• Neuvontajärjestöt,
• Nuorisoyhdistykset ja opiskelijajärjestöt,
• Palvelujärjestöt,
• Poliittiset yhdistykset,
• Sosiaali- ja terveysyhdistykset,
• Talous- ja elinkeinoyhdistykset,
• Urheilu- ja liikuntayhdistykset,
• Uskonnot ja maailmankatsomukset,
• Vammaisjärjestöt
• Vapaa-aika- ja harrastusyhdistykset,
• Ympäristöyhdistykset

Esa Ylikoski

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *