Kirkolla kohtuuton erityisasema Espoon kouluissa
kimmo / 2.10.2011
Espoon kaupungin ja Espoon seurakuntayhtymän tekemästäyhteistyösopimuksesta on kanneltu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Vapaa-ajattelijoiden tekemässä kantelussa katsotaan yhteistyösopimuksen rikkovan perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta ja muita säännöksiä sekä suovan evankelisluterilaisille seurakunnille kohtuuttoman erityiskohtelun muihin uskontoihin ja […]

Espoon kaupungin ja Espoon seurakuntayhtymän tekemästäyhteistyösopimuksesta on kanneltu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Vapaa-ajattelijoiden tekemässä kantelussa katsotaan yhteistyösopimuksen rikkovan perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta ja muita säännöksiä sekä suovan evankelisluterilaisille seurakunnille kohtuuttoman erityiskohtelun muihin uskontoihin ja uskonnottomaan vakaumukseen verrattuna.

Poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan peruskoulun opetuksen tulisi olla poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Yhteiskuntaopin opetusta ei olekaan delegoitu yhdelle puolueelle, mutta yhteistyösopimuksessa ev.lut. kirkolle kaavaillaan merkittävää roolia "uskontokasvatuksessa", jota käsitettä ops-perusteet eivät edes tunne:

"Seurakunta ja koulu toimivat kasvatuskumppaneina, joiden yhteisenä tavoitteena on tukea oppilaan kasvua monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Seurakunnan toiminta koulussa on osa koulun uskontokasvatusta, joka antaa valmiuksia uskontodialogiin."

Jumalanpalvelusten ja hartaustilaisuuksien järjestäminen kouluissa on myös ristiriidassa opetuksen ja koko koulutyön tunnustuksettoman luonteen kanssa.

"Lukuvuoden aikana järjestetään koulujumalanpalveluksia tai koko koulun hartauksia, joiden ajankohdista koulu ja seurakunta sopivat yhdessä. Jumalanpalvelusten suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana seurakunnan lisäksi oppilaita, opettajia ja mahdollisesti muuta kouluhenkilökuntaa. Oppilaat voivat valmistaa oppitunneilla jumalanpalveluksen osia (esim. synnintunnustus, esirukous, saarna) ja tunneilla voidaan harjoitella etukäteen siihen liittyviä virsiä. Näin jumalanpalvelus toteutetaan koko kouluyhteisön yhteisenä juhlana."

Hartaustilaisuudet ja jumalanpalvelukset eivät voi mitenkään olla "koko koulun" tilaisuuksia. Jumalanpalvelusta ei voida toteuttaa "koko kouluyhteisön yhteisenä juhlana". Kaikki oppilaat ja opettajat eivät suinkaan osallistu uskonnonharjoitukseen koulussa. Kirkon ulkopuolella olevien oppilaiden määrä Espoossa kasvaa koko ajan, sillä vuonna 2010 syntyneistä lapsista 65 prosenttia kastettiin ja 35 prosenttia on kastamattomia. Kirkon jäsenetkin voivat olla pois uskonnon harjottamisesta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ei velvoita järjestämään uskonnonharjoitusta koulussa, eikä uskonnollisten rituaalien kuukaudesta toiseen jatkuva kertaaminen ole perusteltua. Joulu- ja kevätjuhlien ohjelma on asia erikseen, koska perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan yksittäinen virsi ei vielä tee juhlasta uskonnon harjoittamista, kun taas hartaudet ja jumalanpalvelukset sitä kiistatta ovat.

Kohtuuton erityisasema kirkolle

"Seurakunnan työntekijät käyvät pitämässä päivänavauksia aamupäivän aikana kouluilla yhteisesti sovittuna ajankohtana vähintään kerran kuukaudessa."

Sopimus antaa seurakunnalle kohtuuttoman suosivan erityispääsyn päivänavauksiin. Yhdenvertaisuusperiaatteen mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua ei ole perusteltua soveltaa, sillä ev.lut. seurakuntyhtymä ei ole heikommassa vaan päinvastoin vahvemmassa asemassa. Sen sijaan muut uskonnot ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat ovat heikommassa asemassa.

Pikemminkin olisi perusteltua sopimus, jolla tuettaisiin juuri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppilaiden ja opettajien katsomusten ja vakaumusten kunnioittamista ja huomioon ottamista päivänavauksissa. Yhteistyötä olisi paikallaan lisätä erilaisten ei-uskonnollisten 3. sektorin järjestöjen kanssa sekä kunnan oman nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa.

Uskonnollisia aamunavauksia ei saisi tulla keskusradiosta, koska silloin niistä pois olevien oppilaiden on vaikea välttää niiden kuulemista.

"Koulut voivat halutessaan saada seurakunnalta tukea kriisitilanteissa kuoleman, onnettomuuden tms. kohdatessa oppilasta, henkilökuntaa tai kouluyhteisöä. Tämä mahdollisuus tulee näkyä koulujen kriisisuunnitelmassa."

Kuntien ja koulujen kriisisuunnitelmien tulee perustua ensisijaisesti julkisiin palveluihin ja katsomuksellisesti neutraaliin ammatti- ja vapaaehtoistyöapuun. Sopimuspohjaisesti on usein käytettävissä muun muassa Suomen Punaisen Ristin kriisipalveluja. Seurakunnan tarjoamat tukipalvelut tulee kohdistaa lähinnä kirkon jäseniin.

Espoossa ongelmia aiemminkin

Vapaa-ajattelijat ovat aiemminkin kritisoineet Espoon kaupungin sivistystoimen toimintaa. Syksyllä 2010 espoolaisten oppilaiden vanhemmat saivat kaupungilta kirjeen, jossa uskonnottomien perheiden lapsia kehotettiin osallistumaan uskonnollisiin tilaisuuksiin.

"Suositeltavaa on, että oppilas voisi osallistua kaikkiin koulussa pidettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä luterilaisen seurakunnan pitämiä päivänavauksia ja jumalanpalveluksia",todetaan sivistystoimeen kirjeessä.

Vapaa-ajattelijat katsoivat, ettei julkisen palvelun toimijoiden ole syytä tehdä tämänkaltaisia suosituksia ja että tällainen menettely loukkaa perustuslain nojalla ns. negatiivista uskonnonvapautta. Samalla se käytännössä loukkaa myös positiivista omantunnon vapautta, sillä vaihtoehtoisen uskonnottoman ohjelman järjestämiseen asianmukaisesti kouluissa ei selvästikään ollut tarkoitus panostaa.

Tammikuussa 2011 Espoon kaupunki vastasi kirjalliseen kritiikkiin, myönsi sen aiheelliseksi ja ilmoitti, että ohjekirjeessä ollut virheellinen kehoitus osallistua uskonnonharjoitukseen tullaan korjaamaan. Nähtäväksi jää myöntääkö Espoon sivistystoimi lopulta yhteistyösopimuksen kohdalla myös tapahtuneen virheen. Aluehallinoviraston ratkaisua kanteluun ei ole 23.9.2011 mennessä saatu.

Kimmo Laine ja Esa Ylikoski

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *