Tunnustuksettomasta hautaamisesta
kimmo / 14.8.2007
Heinäkuun alussa olleen uutisen mukaan (Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat 4.7.) tunnustukseton hautausmaa on vielä tyhjillään Honkanummella. Uusi hautaustoimilakihan edellyttää, että ev.lut. seurakuntien hautausmaiden yhteydessä on oltava myös tunnustukseton alue. Ev.lut. kirkkoon kuulumattomia on yli kolmannes pääkaupunkiseudun asukkaista, ja heistä suurin osa on uskonnottomia. Miksi siis tunnustuksettoman hautausmaan osan käyttö on käynnistynyt hitaasti? Syitä lienee […]

Heinäkuun alussa olleen uutisen mukaan (Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat 4.7.) tunnustukseton hautausmaa on vielä tyhjillään Honkanummella. Uusi hautaustoimilakihan edellyttää, että ev.lut. seurakuntien hautausmaiden yhteydessä on oltava myös tunnustukseton alue.

Ev.lut. kirkkoon kuulumattomia on yli kolmannes pääkaupunkiseudun asukkaista, ja heistä suurin osa on uskonnottomia. Miksi siis tunnustuksettoman hautausmaan osan käyttö on käynnistynyt hitaasti? Syitä lienee useita.

Aluksi voi todeta, että melko suuri osa kirkkoon kuulumattomista vainajista haudataan vielä kirkollisin menoin, mikä voi tapahtua vain niin sanotussa siunatussa osassa seurakuntien hautausmaata.

Papit tulevat mielellään ilmaiseksi puhumaan sanaansa saattoväelle – sitä on lähetyskäskyä noudattava ”läsnäolon kirkko”. Omaisten pyytämä kirkollinen hautaus ei valitettavasti aina perustu vainajan ilmaisemaan tahtoon ja voi olla jopa vainajan tahtoa ja katsomusta loukkaava menettely. Kirkkoon olisi ollut helppo liittyä, ja helppo olisi myös laatia kirjallinen pyyntö papin saamiseksi haudalle; siksi ilman dokumentoitua pyyntöä pappia ei saisi päästää uskonnottoman haudalle.

Pääkysymys kokee kuitenkin uskonnottomien hautaamisten paikkaa ja tapaa. Ensinnäkin, siviilihautaus mahdollisine seremonioineen ilman pappia voi yhä tapahtua hyvin myös seurakuntien hautausmaiden perinteisellä alueella. Monillahan on ollut valmiina tavallaan sukuhauta, johon on haudattu esimerkiksi puoliso, ja kivessä on vielä tilaa. Näin ollen valmiin haudan käyttö kirkollisella alueella on luonnollista myös siviilihautauksissa.

Toiseksi asiaan vaikuttaa, että vainajan tuhkaus on nykyään pääkaupunkiseudulla yleisempää kuin arkkuhautaus. Saattotilaisuus siviiliseremonioineen on ennen tuhkausta, ja tuhka haudataan tai sirotellaan myöhemmin. Hautausmaalle hautapaikkaan hautaamisen vaihtoehtona on myös uurnan hautaaminen yksityiselle maa-alueelle, myös omalle maalle, tai tuhkan sirottelu jollekin luvalliselle maa- tai vesialueelle. Sirotteluun on muistolehtojen lisäksi Helsingin osoittama vesialue merellä.

Maassamme on myös kymmenkunta Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistysten ylläpitämää hautausmaata. Sellaista ei ole kuitenkaan Helsingin ja Vantaan alueella, koska sopivaa aluetta ei ole Helsingin yhdistykselle hakemuksista huolimatta myönnetty. Välillä jo pitkälle edennyt hanke kunnallisesta tunnustuksettomasta hautausmaasta Viikiin on pistetty jäihin tämän uuden hautaustoimilain johdosta.

Ilmeisesti Helsingin ja Vantaan seurakunnat yhä markkinoivat myös uskonnottomien siviilihautauksiin etupäässä Honkanummen hautausmaan kristillistä osastoa eivätkä tuo esiin tunnustuksetonta vaihtoehtoa asianmukaisesti. Ainakin voi epäillä, että seurakunnat ovat kuin ”pukki kaalimaan vartijana” tunnustuksettomien hautausmaiden suhteen haluten kristillisten alueiden ja hautaan siunausten markkinaosuuden mahdollisimman suureksi.

Kirkkohan hyväksyi hautaustoimilain tältä osin vastentahtoisesti. Vielä kesällä 2006 Helsingin ja Vantaan seurakuntien viestintäjohtaja Seppo Simola leimasi julkisuudessa (HU 12.7.2006) tunnustuksettomat hautausmaat pienen äänekkään vähemmistön jutuksi, vaikka kyse on lakisääteisistä ihmisoikeuksista yksilöllisesti herkällä alueella.

”Jos sitä pyydetään” -asenne ei ole oikeaa palvelua tässä asiassa. Tunnustuksettoman hautausmaa-alueen vaihtoehtoa on syytä tuoda esiin vainajan omaisille, koska varsinkaan vanhoilla ihmisillä ei ole siitä tarpeeksi tietoa. Tämä pyyntö koskee sekä seurakuntien hautaustoimen palveluja että myös hautaustoimistoja: asianmukaista palvelua, kiitos.

Ehkä kaikki uskonnottomat ihmiset eivät sitä paitsi pidä ev.lut kirkon ylläpitämien hautausmaiden tunnustuksettomia osia tarpeeksi tunnustuksettomina. Olisikin parasta, jos tunnustuksettomien hautausmaiden ylläpitäminen siirtyisi ensi sijassa kuntien haltuun. Ylläpitäähän kunta myös neuvoloita ja synnytyssairaaloita. Viikissä on jo valmiiksi kaavoitettu alue uurnahautauksiin ja tuhkan sirotteluun, ja Gardeniassa on saattotilaisuuksiin suunniteltu ja sopiva tila.

Olisi kai tasapuolisuuden vuoksi lisäksi kohtuullista, että myös vapaa-ajattelijoiden ylläpitämien tunnustuksettomien hautausmaiden ylläpitoon myönnettäisiin yhteiskunnan tukea, jota nyt muun muassa yhteisöveron tuoton kautta myönnetään runsaasti seurakuntien hautaustoimeen.

Esa Ylikoski

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *