Helsingin ja Turun hallinto-oikeudet ovat hylänneet valitukset, jotka liittyivät seurakuntien hautausmaiden syrjivään käytäntöön kieltää uskonnottomat hautajaistilaisuudet hautausmaan ja krematorion kappelissa.

Valitus koski tapauksena Porin seurakuntien hautausmaan menettelyä ja sen lisäksi Kirkkohallituksen hautausmaille antamaa suositusta. Hautaustoimilain mukaan seurakuntien hautausmaat hoitavat Suomessa yleistä hautaustoimea, ja ainoastaan niitä avustetaan valtion budjetista noin 20 euroa/kuntalainen/vuosi.

Hallinto-oikeus katsoi valittajan selvityksen pohjalta, että ”asiassa on katsottava syntyneen valittajan vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää koskeva syrjintäolettama”.

Tämä syrjintäolettama kuitenkin katsottiin kumoutuneen, koska kirkolle on perustuslaissa turvattu itsehallinnollinen asema ja kappelien käyttämisestä säädetään kirkkolailla, kirkkojärjestyksellä ja kirkon omilla ohjeilla, jotka perustuvat kirkon näkemykseen evankelis-luterilaisen uskonnon tulkinnasta, ja seurakunta saa päättää tilojensa käytöstä. Kumoutuminen nojaa yhdenvertaisuuslain 11 §:ään: ”Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.”

Oikeus siis totesi, että syrjintää oikeastaan on, mutta koska nykytilanteesta on säädetty kirkkolailla ja kirkon säädöksillä, syrjintä ei olekaan syrjintää. Lisäksi syrjinnällä on hyväksyttävä tavoite, siis ilmeisesti kirkon jäsenten etuoikeus yleisen hautausmaan lämpimiin tiloihin. Hautaustoimilaki ei säädä kappelien käytöstä mitään.

Uskonnottomia syrjivän tilanteen lopettamiseen hautaustoimessa tarvitaan näin ollen lainsäädännöllisiä toimia. Hautaustoimilakiin voidaan tehdä yhdenvertaisuutta lisääviä muutoksia. Kuntien ja maakuntien tehtäviin voidaan ottaa siviilihautajaisten pitopaikkojen eli seremoniatilojen tarjoaminen. Niiden tulisi ottaa tehtäväkseen myös uusien krematorioiden perustaminen. Vapaa-ajattelijain hautausmaita aletaan tukea.

Miten menetellä siviilihautajaisten järjestämisessä?

Mainittakoon, että osa seurakuntien hautausmaista sallii uskonnottomien hautajaistilaisuuksien pitämisen kappelissaan. Niiden käytölle siviilihautajaisiin on ollut kysyntää, koska perinteisen hautajaistavan mukaan ennen arkkuhautausta tai ennen arkun tuhkaukseen luovuttamista on ollut hautajaistilaisuus. Kirkollisesti siihen on kuulunut papin siunaus ja siviilihautajaisissa uskonnoton muistopuhe. Lisäksi mahdollisesti musiikkia sekä osallistujien muistosanat seppeleiden ja kukkien laskun myötä. Muistotilaisuus on ollut erikseen. Siviilihautajaisten käytännöt ovat hakeneet uusia muotoja varsinkin niillä paikkakunnilla, joissa seurakunnan hautausmaan kappelia ei saa käyttää ja joissa ei ole Vapaa-ajattelijain yhdistyksen ylläpitämää hautausmaata.

Yksi tapa on ollut pitää laajempi hautajaistilaisuus vasta vainajan tuhkaamisen jälkeen. Siihen on voinut liittyä tuhkauurnan lasku tai tuhkan sirottelu sekä muistotilaisuus sisätiloissa. Vainajan hyvästely tuhkaukseen on silloin tehty vain lähimpien toimesta. Muistotilaisuus on voitu pitää hautajaistilaisuutena myös ilman että siihen on liittynyt mitään tuhkan laskua.

Periaatteessa on mahdollista pitää hautajaistilaisuus, jossa vainaja on arkussa, myös krematorion ja hautausmaan ulkopuolella sopivassa tilassa. Onhan ruumisautossa pyörät, ja hautajaistilaisuuden jälkeen arkku voidaan viedä krematorioon tai arkkuhautauspaikalle. Sopivia tiloja olisi syytä selvittää, jos niitä ei ole tiedossa. Hautajaiset voivat jatkua muistotilaisuutena samassa tai toisessa paikassa.

”Ei tupata, jossei tykätä”

Miten voi järjestää siviilihautajaiset niin, että ei ole missään tekemisissä kirkon hautausmaan kanssa tai mahdollisimman vähän, vain krematorion kanssa?

1. Hautauksen voi toimittaa Vapaa-ajattelijain hautausmaalla, joko arkkuhautauksena, uurnan laskulla tai sirottelua käyttäen. Osa näistä hautausmaista on vain uurnahautauksia ja tuhkan sirottelua varten.
2. Jäähyväistilaisuuden voi järjestää Helsingissä tunnustuksettomassa Hietaniemen krematorion kappelissa. Tuhka voidaan sirotella muistolehtoon taikka hautausmaiden ulkopuolelle maa- tai vesialueen omistajan luvalla.
3. Vainajan hyvästely ja hautajaistilaisuus ovat seurakunnan hautausmaan ulkopuolella ja ainoastaan tuhkaus suoritetaan seurakunnan hautausmaan krematoriossa. Tuhka voidaan sirotella hautausmaiden ulkopuolelle maa- tai vesialueen omistajan luvalla. Monin paikoin kunnat ja kaupungit ovat ilmoittaneet sirottelun sopivista vesialueista.
4. Tulevaisuudessa vainajan ruumiin käsittelyyn tullee muitakin menettelyjä kuin tuhkaus krematoriossa.