Elämänkatsomustiedon (ET) avaamista kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi aineeksi aletaan selvittää Opetusministeriössä. Tiedon kertoi syyskuussa opetusministeri Li Andersson asian noustua esiin kolmasluokkalaisen Lennin, 9 v, kysyttyä Helsingin Sanomissa, miksi kirkkoon kuuluvat eivät saa opiskella elämänkatsomustietoa. Andersson sanoi kannattavansa ET:n avaamista. ET:n avaaminen ei ole kuitenkaan hallitusohjelmassa.

Lenni piti monen muun tapaan nykytilannetta epäreiluna. Myös Vapaa-ajattelijain liitto on pitkään esittänyt ja edistänyt ET:n avaamista kaikille peruskoulussa ja lukiossa. 

Asia oli vahvasti esillä vuonna 2018 lukiolakia valmisteltaessa ja säädettäessä. Monissa lausunnoissa esitettiin avaamista. Kesäkuussa 2018 Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Sosialidemokraattien eduskuntaryhmät sekä kaksi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedusajaa äänestivät lukiolain käsittelyssä ET:n avaamiseen tähtäävän ponnen puolesta. Eduskunnan keskustelussa itse asia sai tukea myös Kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmän vetäjältä Sari Multalalta, joka ei kuitenkaan äänestänyt asian puolesta.

Lehtijutussa Opetushallituksen edustaja kertoi Lennille asiasta päätetyn 20 vuotta sitten ja silloin myös uskonnottomien järjestöjen esittäneen ET:n rajaamista vain uskontokuntiin kuulumattomille. Kuitenkin Vapaa-ajattelijain liitto päätyi jo vuonna 2010 Suomen Humanistiliiton rinnalle kannattamaan ja esittämään ET:n avaamista kaikille valittavaksi peruskoulussa ja lukiossa. Samalla huomautamme, että avaamisen ei tietenkään pidä johtaa ET:n luonteen ja sisällön muuttamiseen. Olisihan uskonnonopetus edelleen vaihtoehtona.

ET voisi oppiaineena vastata monen kirkkoon kuuluvan lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä katsomuksellista identiteettiä. Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä 2019 rippikoululaisista vain 35 prosenttia vastasi uskovansa Jumalaan ja 32 prosenttia uskoi Jeesuksen nousseen kuolleista. Nuorisobarometrin mukaan 57 prosenttia pitää itseään ei-uskonnollisena ja 22 prosenttia uskonnollisena.

Nopea erillisratkaisu

Elämänkatsomustieto voidaan avata kaikille valittavissa olevaksi nopealla erillisratkaisulla. Muutos on lakiteknisesti helppo. Uudistus ei vaadi oppiaine- ja tuntijaon, opetussuunnitelmien perusteiden eikä oppikirjojen muuttamista. Se voidaan ottaa käyttöön heti. 

Uskonnon ja ET:n ryhmien oppilasmäärät saattaisivat hieman tasoittua. Muutamia uusia opetusryhmiä saattaisi syntyisi niihin kouluihin, joissa ET-opetusta ei ole ollut. ET-oppilaiden määrä on kuitenkin muutenkin kasvussa, kun vauvakasteiden osuus on viime vuosina ollut selvässä laskussa.

ET:n nopeaa avaamista ei pidä jarruttaa asettamalla se vastakkain muiden, pidempää keskustelua ja valmistelua vaativien katsomusopetusta koskevien ideoiden kanssa. Nykyinen peruskoulun oppiaine- ja tuntijako sekä uudet opetussuunnitelmat ja oppikirjat on juuri otettu käytäntöön. Lukiossa uusi ops on tarkoitus ottaa käyttöön vasta vuonna 2021. Näin ollen on selvää, että oppiaineita ja tuntijakoa ei voida muuttaa nopealla aikataululla. Ei myöskään juuri tehtyjä opetussuunnitelmia. Opettajat ja oppilaitokset eivät kannata muutoksia liian tiheään tahtiin.

ET:n avaaminen nyt kiireellisellä erillisuudistuksella ei estä katsomusopetuksen edelleen kehittämistä koskevan keskustelun jatkumista. Siksi esimerkiksi ns. yhteistä katsomusainetta ajaneiden ei ole järkevää mitenkään vastustaa ET:n avamista. Nyt on kyse valinnan vapaudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä lapsen oikeuksista (joka koskee myös lukiolaisia). 

Pidemmän tähtäimen keskusteluissa voi nykytilalle nousta muitakin vaihtoehtoja kuin yksi yhteinen 12-vuotinen katsomusaine, 1-9 lk ja lukio. Keskustelussa voisi tarkastella erikseen eri ikäkausia, esimerkiksi 1-3 lk, 4-6 lk, 7-9 lk ja tietenkin lukiolaisia. Esimerkiksi filosofiaa ja etiikkaa voisi opettaa jo peruskoulussa. Alaluokilla ei tarvitse opettaa mitään ”katsomusainetta”, eikä lukiossa. Peruskoulun ylemmille luokille voi pohtia myös hybridimalleja, jossa osa katsomusopetuksesta on eriytettyä ja osa yhteistä.

Laaja kannatus ET:n avaamiselle

Pari vuotta sitten tehdyn kyselytutkimuksessa ET:n avaamista kannatti yli 75 prosenttia suomalaisista. Kannattajia oli enemmistö kaikkien muiden puolueiden paitsi KD:n kannattajista.

Nykytilan ongelmallisuuteen ovat kiinnittäneet huomiota lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Järjestöistä ET:n avaamista lukiolain valmistelun yhteydessä esittivät Vapaa-ajattelijain lisäksi ainakin Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja Humanistiliitto.

Lapsiasiavaltuutettu sanoi kertomuksessaan eduskunnalle (helmikuussa 2018, sivu 154) nykytilanteesta: ”… Oppilaiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla lapsella ei ole oikeutta opiskella elämänkatsomustietoa. Sääntely on siten yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen.” (Lihavointi lausunnon antajan.)

Lapsiasiavaltuutettu esitti että ”uskonnonopetusta koskevaa lainsäädäntöä tulisi tarkentaa, jotta se takaisi kaikille lapsille yhdenvertaisen oikeuden osallistua tai olla osallistumatta uskonnonopetukseen tai vaihtoehtoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen.”

Lukiossa ET-kielto on hyvin epälooginen, sillä lukiolainen voi itse valita muut ainevalinnat ja sen, hakeeko lukioon lainkaan. Katsomusaineiden avaaminen symmetrisesti lisäisi nuoren valinnanvapautta sekä vähentäisi turhaa sääntelyä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto esitti lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle: ”Lukiolaisen tulisi iästään riippumatta voida aina valita, osallistuuko hän uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen.” Kuntaliitto totesi, että ministeriön säännösluonnos ”jättää edelleen eri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai kuulumattomat eriarvoiseen asemaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisen osalta”. Suurin osa lukioista on kuntien ylläpitämiä. 

Opiskelijoita edustava Lukiolaisten liitto katsoi, että nyt ”vähintään lakia tulisi muuttaa siten, että myös opiskelijoiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla opiskelijalla olisi halutessaan mahdollisuus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen oman uskonnon opetuksen sijaan”.

ET:n avaamista pitävät hyväksyttävänä myös uskontokuntiin kuulumattomien edustajat, mikä ilmenee Suomen Humanistiliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton lausunnoista. Uskonnottomien tilanteen arvioidaan parantuvan, kun ET-opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt todennäköisesti vahvistuisivat nykytilasta. Edellytyksenä tälle luonnollisesti on, että ET:n opetussuunnitelmaa ei aleta kirkollistaa. Nykyinen oppiaine- ja tuntijako sekä opetussuunnitelmien perusteet kuitenkin säilyvät ennallaan, kun elämänkatsomustieto avataan nopeana erillisratkaisuna.

Oppikirjatilanne parantunut

Alakouluun uuden ET-oppimateriaalin 3-6 luokille julkaisija on Opetushallitus:

Hyvän elämän peili kattaa opetussuunnitelman alueet 1 (kasvaminen hyvään elämään) ja 2 (erilaisia elämäntapoja) ja Maailman peili alueet 3 (yhteiselämän perusteita) ja 4 (luonto ja kestävä tulevaisuus). Tekijöinä Lauri Colonius, Emilia Lehtien, Jaakko Lindfors ja Ritva Tuominen.

Yläkouluun uusi ET-oppikirja on KOMPASSI. 7-9 yläkoulun elämänkatsomustieto. Kirjoittajat Lauri Calonius, Olli Hakala, Ilmari Hirvonen, Eino Huotari, Matti Mäki- kangas ja Feto ry 2018. Kustannusyhtiö Otava. 

Suosittelemme varsinkin yläkoulun kirjaan tutustumista aikuisille riippumatta siitä, onko omia lapsia koulussa.

Kirjoitus on julkaistu Uskomaton Vapaa Ajattelija -lehdessä 3/2019.