Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Ajattelun vapaus Kemissä 1930-luvulla
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 19.12.2019
Valtiokirkon ideologisen valtaaseman suojeleminen ilmenee lakien tulkinnoissa. Kirkosta eronneiden toimintaa valvotaan ja asetetaan rajoituksia järjestötoimintaan.

Punaista ja mustaa Kemissäkin

Vaikka työläiskaupunki Kemissä punaisten kannatus oli vahva, silti Pohjanmaan kyydityksien ideologiset vaikutukset olivat koettaessa myös Perämeren rannoilla. Paine kohdistui keskeisesti työväentaloihin ja vasemmistolaisiin järjestöihin; mm. valtuustosta poistettiin liian vasemmistolaiset edustajat 1930. Useat varoivat puheitaan. Sävymuutokset ikään kuin hiipivät ajatteluun. Monien keskiryhmiin kuuluvien asenteet oikeistolaistuivat.

Valtakunnan tasolla 1930 kommunistiset ehdokkaat suljetaan ulos vaaleista, painovapauslakia kavennetaan, takavarikoinnit helpottuvat, ”hyvän tavan vastaisten” julkaisujen enimmäislakkautusaikoja pidennetään. Eduskunnan, hallituksen ja viranomaisten halventamisen sekä näistä väärien tietojen levittäminen kriminalisoidaan. Presidentille annetaan oikeus asetusteitse torjua valtakuntaa uhkaavia vaaroja, myös kansalaisten perusoikeuksia rajoittaen.

Puolueettomuutta korostava juridiikka muuntuu äärioikeistolaisten laittomuuksien oikeuttamiseksi. Esimerkiksi Karihaaran työväentalo otetaan pois Kemiyhtiön työläisiltä. Mustien autojen miehet polttavat Karjalahden työväentalon.

Lapuanliike muodostuu 1929, se lakkautetaan 1932. Jos taas ajatellaan Lapuanliikkeen aiheuttamia ”jälkiaaltoja” Kemissä, niitä ovat ylläpitäneet IKL, Isänmaallinen Kansanliike ja erityisesti sen nuorisojärjestö Sinimustat. Siitä kehkeytyy eräänlainen salaseura koululaitoksen sisälle. Avoimeksi kysymykseksi jää, missä määrin Suomen kouluissa, myös Kemissä on ollut Akateemisen Karjalaseuran jäsenten puheista innostuneita opettajia ja IKL:n kannattajia.

Joka tapauksessa Kemin yhteislyseossa toteutetaan valtakunnallinen päätös vuodelta 1933 kieltää poliittiset puvut, paidat ja järjestömerkit. Useimmat opettajat eivät innostu IKL:n heimouhosta, saati vaateesta ”tyhjänpäiväisten sivistysaineiden” korvaamisesta työpalvelulla ja asevelvollisuudella. Oleellista on, että työväenliikkeen kiinteistöjä hävitetään, takavarikoidaan ja omaisuutta turmellaan sekä vaikeutetaan työväestön yhteisten etujen ajamista.

Äänten jakautuminen Kemin alueella 1930-luvun eduskuntavaaleissa kertoo mielenkiintoisesta seikasta: Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Kokoomuksen yhteenlaskettu prosentuaalinen kannatus on ollut pienempi kuin Kokoomuksen yksistään 1920-luvulla. Tästä on pääteltävissä, että monet porvariston kannattajat eivät tuolloin hyväksyneet äärioikeistolaisten mielivaltaisia toimia, väkivaltaisuuksia eivätkä innostuneet liikkeen johdossa olleiden pappien puheista. IKL ilmentää Akateemisen Karjalaseuran aatteita ja fasismia. Vuoden 1939 lakkautusyritykset toteutuvat 1944.

Oulussa painettuun sanomalehti Kansan Tahtoon kohdistetaan painostusta ja tuhotöitä, seurauksena ilmestymisvaikeuksia, toimittajien vankilatuomioita ja lopulta juridinen lakkauttaminen. Kemiläiset ammattiyhdistykset tekevät tukitilauksia ja avustavat tuntuvasti lehden painoon kohdistuneiden tuhotöiden korjaamisessa.

Lakkautus- ja sensurointipäätökset näkyvät Kansan Tahdon nimimuutoksina: Nimellä Kansan Tahto 1906– 1914. Sitten nimillä Joutohetki 1914– 1915, Oulun Sanomat 1915–1917, Pohjan Kansa 1919–1922, Köyhälistön Työ, Uusi Pohjan Kansa 1923, Pohjan Voima 1924–1930. Lakkautusvuodet. Toisen maailmansodan jälkiseurauksena sananvapaus laajenee: Kansan Tahto 1945–2016. Tämän jälkeen lehti muuttuu: Aikakauslehti Kansan Tahto.

Tiedottamisen sensurointia kierretään: pienillä painokoneilla painetaan salaa lehtiä ja lehtisiä. Niitä sitten levitetään yöaikaan ympäri kaupunkia nimenomaan Kemissä.

Uskonnonvapautta takkuillen

Vuoden 1922 Uskonnonvapauslaki koetaan riittämättömäksi itsenäistä ajattelua ja omaehtoiseen toimintaan kannustavissa piireissä. Odotusten ja lupauksien raukeaminen johtaa siihen, että monet paikalliset uskonnollisesta holhouksesta vapaata ajattelua ajavat ryhmät hakeutuvat siviilirekisteriin ja perustavat sitä tukevia yhdistyksiä. Vasta 1937 muodostuu siviilirekisteriyhdistysten keskusliitto, josta kehkeytyy vähitellen Vapaa-ajattelijain Liitto. Samana vuonna alkaa ilmestyä Liiton lehti: Ajatuksen vapaus.

Valtiokirkon ideologisen valtaaseman suojeleminen ilmenee lakien tulkinnoissa. Kirkosta eronneiden toimintaa valvotaan ja asetetaan rajoituksia järjestötoimintaan. Lisäksi 1930-luvun äärioikeistolainen liikehdintä tuottaa esteitä niin itsenäiselle ajattelulle kuin julkaisu- ja järjestötoiminnalle. Kun Mussolini ja Hitler lakkauttavat vapaa-ajattelujärjestöt, sen seurauksena myös Suomessa vaikeudet kasvavat.

Kirkosta eronneiden yhdistys perustetaan Kemissä 23.5.1930. Yhdistys lakkautetaan Kemin raastuvanoikeuden päätöksellä 19.5.1931 (181§). Kielteinen päätös annetaan 23.12.1932. Muuttuneessa tilanteessa yritetään uudestaan. Kemin Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys perustetaan 2.6.1936. Rekisteri-ilmoitus tehdään 2.6.1936, mutta sopimuskirja vasta 21.6.1936. Yhdistyksen rekisteröintiä käsitellään Kemin raastuvanoikeudessa kahdessa eri istunnossa. Epäävä päätös tulee yhdistysrekisteristä 28.12.1936. Perustamisyritys uusitaan 18.7.1937. Kemin Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys merkitään yhdistysrekisteriin 11.2.1938.

Onko lopulta löytynyt sellaiset perustajat, joilla ei ole uskontoa arvostelevia julkisia kannanottoja? Toinen mahdollisuus on, että käsittelijät ovat vaihtuneet tai vallitsevat asenteet lientyneet. Todennäköisin syy on juridinen: valtakunnan tason päätöksenä 1937 muodostuu oma vapaata ajattelua ja päätösvaltaa ajavien keskusliitto. Tältä pohjalta olisi outoa, jos joillakin paikkakunnilla ei voisi toimia kirkkoon kuulumattomien paikallisyhdistystä.

Periaatteessa ihmisillä on ajattelun vapaus. Käytännössä esiin tulee rajoitukset: Olemassa oleva tieto on usein yksipuolista, vajavaista, suodatettua ja jopa sensuroitua ja valheellista. Lisäksi epäsuotuisien tietojen ja tulkintojen esittämisestä seuraa syrjäyttämistä ja monenlaisia vaikeuksia.

Kemin alueella tavallisten ihmisten keskuudessa vallitsee elämäntapa, mikä on kannustava ja auttava. Seurauksena todellistuu lämminhenkinen sosiaalisuus. He muodostavat enemmistön Kemin asukkaista. Virkamiehet, apteekkarit, lääkärit, opettajat, poliisit, kauppiaat, käsityöläiset ja monet muut asuttuaan Kemissä ymmärtävät, että suvaitsevainen suhtautuminen työväestöön tuottaa myös heille itselleen etua. Tältä pohjalta monet hyväosaiset ovat vastustaneet muualta tulleita kiihkoilijoita. Tilanteiden kärjistyminen tuottaisi myös heille menetyksiä.

Harkinnan merkitystä ei ymmärretty 1949, kun kemiläisten lakko ja mielenositukset muuttuvat rikoskäsittelyssä kapinaksi. Poliiseilta puuttui ymmärrys tilanteesta ja sen vaatimista toimista. Niinpä kaksi ihmistä kuoli, eikä tapahtuma saanut juridista selvitystä. Onneksi maan hallitukset ymmärtävät toimia järkevästi, armahdukset todellistuvat puolen vuoden päästä, mutta ampuja välttää seuraamukset.

Suuri työväestö suojeli 1930-luvulla niitä, jotka joutuvat äärioikeistolaisten hyökkäilyjen kohteeksi. Tilannetta pahensi suojeluskuntalaisten ja poliisin yhteistyö. Kuitenkin yhteisöllinen tuki lisäsi yksilötasolla ajattelun ja puhumisen vapautta.

Toivo Salonen

Lähteitä

Hedman, Ossi; KEMIN KAUPUNGIN HISTORIA. 1.osa. Kustannusosakeyhtiön Sanan Tien kohopaino, TAMPERE 1969

Hedman, Ossi; KEMIN KAUPUNGIN HISTORIA. 2.osa. Pohjolan Sanomat Oy offsetpaino, KEMI 1976 Kemppinen, Kauko; Kemin Suomalainen Porvari-Yhteiskoulusta Kemin lukioksi. Teoksessa: KEMIN LYSEON JA LUKION SEKÄ NIIDEN EDELTÄJIEN HISTORIA JA MATRIKKELI 1897 – 1997. PS-Paino Värisuora Oy – Kemi 1997.

Isoisäni Toivo ja isäni Väinö Salosen kertomukset. Pertti Perinivan näyttämät dokumentit Kemin Vapaaajattelijat ry:n toiminnasta.

Kirjoittaja Toivo Salonen (s. 1949) on lappilainen filosofi, joka on toiminut mm. opettajana Lapin yliopistossa. Hän kirjoittaa mm. Pohjoisessa tiede- ja kulttuurilehti AGONissa http://agon.fi/byline/toivo-salonen/ Humanistiliiton myöntämän Vuoden humanisti -arvonimen hän sai vuonna 2011.

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry