Koululaisten laidunkauden avajaiset ovat taas ensi viikonloppuna käsillä. Nähdään oppilaiden esityksiä, todistukset jaetaan, kiitospuheita pidetään, kukituksia tehdään ja sitten lauletaan Suvivirsi.
*
Minulle Suvivirsi merkitsi kesän alkua, lämpimiä ilmoja, aherruksen loppua ja lomalle pääsyä. Tämä siis kun itse aikanani olin koululainen, lukiolainen tai opiskelija. Sillä ei ollut merkitystä, että en kovin uskonnoista ollut kiinnostunut. Se oli perinne ja tuntui yhtä paljon olevan sidoksissa uskontoon kuin tonttuleikit. Se ei siis tuntunut uskonnon harjoittamiselta.
*
Tähän malliin ajatukseni kulki edelleen omien lasteni koulutien alkaessa. Tuntui hienolta kajauttaa Suvivirsi yhdessä opettajien, koululaisten ja muiden kylän vanhempien kanssa, kun kersoilla oli kukat ja todistukset kädessä.
*
Tuli vuosi 2013. Helsinkiläinen huoltaja kysyi apulaisoikeuskanslerilta, onko koulujen asiallista järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kouluaikana, kun otetaan huomioon nykyiset yhdenvertaisuus- ja uskonnonvapaussäännökset. Kantelussa ei puhuttu mitään Suvivirrestä.
*
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vastasi, että koulupäivän aikana järjestettävät tilaisuudet ovat ongelmallisia ja totesi, että Opetushallituksen olisi aiheellista tarkistaa asiaa koskevat ohjeensa. Hän ei tehnyt päätöstä Suvivirren kieltämisestä.
*
Ja mistäs sitten puhuttiinkaan?
”Suvivirren laulaminen kouluissa saatetaan kieltää” (Iltasanomat 24.3.2014)
”Lilli Paasikivi: ”Vain Suomi on tällainen kyykkijöiden maa” ”Hän ihmettelee puheita siitä, että Suvivirsi pitäisi kitkeä pois kevätjuhlista.” (Iltasanomat 31.3.2014)
”Suvivirsi joutuu tulilinjalle. ” (Ulla Appelsin Iltasanomissa 25.3.2014
”Suvivirsi ja joulukuvaelmat voidaankin kieltää?” (Helsingin Uutiset 24.3.2014)
Laulu saa jatkua kouluissa – Jukka Keskitalo: ”Viisas linjaus Suvivirrestä” (Demokraatti 25.4.2014)
”Suvivirttä on kevään kuluessa yritetty savustaa pois kouluista, mutta kansa haluaa pitää perinteestä kiinni samoin kuin merkittävin osa päättäjistämme” (Paikallislehti jossain päin Suomea 22.5.2014)
”Kevään Suvivirsi-sota päättyi – kouluille uudet ohjeet uskonnon harjoittamisesta” (Suomenkuvalehti 26.5.2014)
*
Kaikista absurdeimman esityksen todistin Ylen A-Studiota (tai A-Talkia) katsellessani. AOK Puumalainen totesi, että jos hän vaikka haluaisikin kieltää Suvivirren, ei hän sitä voi tehdä. Eikä hän sitä halunnut.
Vapaa-ajattelijoiden silloinen puheenjohtaja Petri Karisma totesi Puumalaisen puheenvuoron jälkeen, että kaikukoon Suvivirsi koulujen kevätjuhlissa. Opponenttina ollut Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo teki tästä sen päätelmän, että kyllä he oikeasti kieltävät Suvivirren.
WTF??!!
Suvivirren puolesta järjestettiin yhtä sun toista tilaisuutta ja keskustelusivuilla, kolumneissa ja mielipidepalstoilla ihmeteltiin, kuinka joku voi olla niin pikkumainen, että haluaa kieltää Suvivirren koulujen kevätjuhlasta.
*
Tämän kohun saattelemana perustuslakivaliokunta järjesti asiaa koskevan kuulemisen, jossa kuultiin mm. valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta. Ojanen luonnehti tilaisuutta näytösoikeudenkäynniksi, jossa lopputulos oli päätetty jo etukäteen (HS 4.4.2014). Hänen mukaansa valiokunnan joillakin jäsenillä oli painetta tehdä toisenlaista linjausta, kuin mitä apulaisoikeuskansleri oli tehnyt. Tämä kuuleminen järjestettiin valiokunnan ”joidenkin” jäsenien toimesta.
*
Ja tämä näkyy sitten päätöksessä, jonka perustuslakivaliokunta antoi.
*
Ja eihän sitä Suvivirttä tietenkään sitten kielletty. Hip huraa! Voitto kotiin! Taistelu Suvivirrestä on verrattavissa tenniksen yksinpeluuseen.
*
Varsinainen asia (uskonnon ja omantunnon vapauden ja oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutuminen kouluissa) vesitettiin keskusteluksi koskemaan yhtä virttä. Eikä tilanne ole tuosta paljoa muuttunut.
*
Sama itku alkaa aina keväällä ja vaalien alla. Eikä kukaan ole vaatinut Suvivirren poistamista koulujen kevätjuhlasta. Kun kysyy, kuka sitä on vaatinut ja missä, niin tuuli puissa humisee.
*
Tämä kaikki muutti suhtautumustani Suvivirteen. Ei se edelleenkään ole minulle mitään uskonnon harjoittamista mutta ei se myöskään enää merkitse minulle kesän alkua, lämpimiä ilmoja, aherruksen loppua jne.
Suvivirsi on minulle se saapas, jolla luterilainen jengi potkii päähän katsomuksellisia vähemmistöjä.
Kaikukoon suvivirsi koulujen kevätjuhlassa.
Itse en sitä enää laula.