Eri hautausmaiden ja krematorioiden sisätilassa, kappelissa joko voidaan tai ei voida pitää ei-uskonnollinen hautajaistilaisuus, jossa vainaja on arkussa. Helsinki KYLLÄ, Espoo EI, Vantaa KYLLÄ, Kerava EI, Nurmijärvi KYLLÄ, Tuusula EI, Hyvinkää KYLLÄ, Järvenpää EI, Riihimäki KYLLÄ, Lahti EI, Kotka KYLLÄ, Lappeenranta EI, Tampere KYLLÄ, Jyväskylä EI, Turku KYLLÄ, Pori EI, jne.

Ristiriitaisuus lämpimien tilojen käytössä koskee ev.-lut. kirkon seurakuntien hautausmaita, ja kirkko on tässä(kin) asiassa jakaantunut puhdasoppiseen siipeen ja avarakatseisempaan suuntaan. Suomessa yleinen hautaustoimi on säädetty ev.-lut kirkon seurakuntien hautausmaiden tehtäväksi, mutta hautaustoimilaki ei säädä kappelien, hautausmaiden lämpimien tilojen käytöstä.

(Sekaannusten välttämiseksi: hautajaisiin usein liittyvä ns. muistotilaisuus on eri asia kuin saatto- tai jäähyväistilaisuus. Muistotilaisuuksia voidaan vainajan arkkuhautauksen tai krematointiin jättämisen jälkeen pitää useissa eri tiloissa, ja kysymys ei ole nyt niistä.)

Eduskunta antaa kirkolle budjettirahoitusta 114 miljoonaa euroa ns. yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon, ja valtaosa käytetään hautaustoimeen. Seurakunnat saavat valtiolta hautaustoimeen noin 20 euroa/kuntalainen/vuosi koko kunnan väkiluvusta laskettuna.

Hauta-, uurna- ja sirottelupaikan ja krematoinnin hinta onkin sama uskonnottomille, toisuskoisille ja kirkon jäsenille. Sen sijaan hautausmaiden lämpimien tilojen käytössä on edellä kuvattua kaksijakoisuutta – tai kolmijakoisuutta, sillä joillakin hautausmailla kappeli luovutetaan toisuskoisille, jotka eivät ole ev.-lut. kirkon jäseniä, mutta EI siviilihautajaisiin.

Niillä hautausmailla, joilla kappelin käyttö sallitaan, siviilihautajaisissa on yleensä ns. saattotilaisuus, jossa vainaja on arkussa, ennen arkkuhautausta tai krematointia. Uskonnottomassa saattotilaisuudessa ei ole mitään erityisiä ”pakanallisia” tai ketään loukkaavia riittejä, vaan suomalaiseen tapaan muistopuhe, musiikkia ja jäähyväisten (ja kukkien) jättäminen. Kappelin vuokrahinta on kirkkoon kuulumattomille korkeampi kuin seurakunnan jäsenille.

Vaikka osa uskonnottomista vainajista haudataan myös kirkollisin menoin, jolloin papin johtama siunaustilaisuus on kappelissa, on selvää, että uskonnottomien siviilihautajaisten määrä lisääntyy vuosi vuodelta samalla kun kirkkoon kuulumattomien vainajien osuus lisääntyy ja maallistumiskehitys jatkuu. Nykyinen tilanne hautaustoimessa rikkoo ihmisten yhdenvertaisuuden periaatetta. Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat julkista valtaa yhdenvertaisuuden edistämiseen eli syrjinnän poistamiseen.

Hautaustoimen yhdenvertaisuuskysymykset hallitusohjelmaan

Hautaustoimilaki kokonaisuudessaan sekä hautaustoimen budjettirahoituksen pelisäännöt tulee ottaa tarkasteluun. Ovatko sellaiset hautausmaat, jotka eivät tarjoa lämpimiä tilojaan hautajaistilaisuuteen, oikeutettuja saman suuruiseen korvaukseen kuin ne, jotka myöntävät?

Ratkaisuna voidaan harkita myös, että kunnat alkavat yhteistoimin valtion rahoituksella perustaa tunnustuksettomia seremoniatiloja sekä uusia krematorioita ja (uurna)hautausmaita erityisesti niillä alueilla, joilla ns. yleisten hautausmaiden käyttömahdollisuus ei ole yhdenvertainen.

Lopuksi voidaan kysyä, miksi esimerkiksi vapaa-ajattelijain yhdistysten ylläpitämät hautausmaat eivät ole oikeutettuja minkäänlaiseen valtion rahoitukseen tai edes avustuksiin. Korjaus tässä fiskaalisesti pienessä asiassa ei muuta kokonaistilannetta, koska vapaa-ajattelijain yhdistysten hautausmaita on vain kymmenkunta.