Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Vapaa-ajattelijain liiton hallitusohjelmatavoitteet
Esa Ylikoski / 31.12.2018
Aloitetaan kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamisen valmistelu. Kohteena PL 76 §, kirkollisverojärjestelmä, uskonnonopetuksen pakollisuus sekä hautaustoimilaki. Lisäksi esitämme uudistuksia, joita voidaan toteuttaa erikseen.

Yleistä: yhdenvertaisuus, uskonnonvapaus ja yksityisyyden suoja

Esitämme, että seuraavalla hallitus- ja vaalikaudella uskonnon ja katsomuksen vapautta sekä ihmisten yhdenvertaisuutta uskontoihin ja vakaumuksiin liittyen edistetään.

Yhdenvertaisuuden toteutuessa ketään ei syrjitä tai suosita ilman hyväksyttävää syytä – ei myöskään uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudelliseen erityisasemaan ei ole positiivisen erityiskohtelun edellytyksiä. Suoja syrjintää vastaan toteutuu huonosti uskonnottomien ja muiden ei-uskonnollisten kohdalla muun muassa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä vihkimispalveluissa ja hautaustoimessa.

Uskonnonvapauteen kuuluu muun lisäksi myös oikeus olla tuomatta julki omaa uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan. Tämä arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan tulisi koskea myös lapsia ja nuoria varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Perustavoite: kirkon ja valtion erottaminen

Perustavoitteenamme on Suomen ev.-lut. kirkon julkisoikeudellinen erityisaseman purkaminen. Se on perusteltua aloittaa seuraavalla vaalikaudella. Ajankohtaisuutta lisää yhteiskunnan maallistumiskehityksen jatkuminen.

Ev.-lut. kirkon jäsenosuus on nyt laskenut alle 70 prosentin ja laskee alle 2/3 alkavan eduskuntakauden aikana. Kirkon jäsenyyteen kastetaan lapsia aiempaa vähemmän. Siviiliavioliittojen osuus nousee yli 60 prosentin. Yli puolet ihmisistä mieltää kyselyissä itsensä ei-uskonnolliseksi eikä uskonnolliseksi.

Ihmisoikeudet ovat yksilöiden oikeuksia, ja yhdenvertaisuus uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta koskee myös pieniä vähemmistöjä. Kun kirkon etuoikeuksia on pitkään perusteltu suurella jäsenmäärällä, 2/3:n tason alittuminen on hyvä käännekohta lopettaa kirkon julkisoikeudellinen erityisasema. Yhden tai kahden katsomuksen suosiminen ja siten muiden katsomusten syrjintä rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta ja eurooppalaisia arvoja.

Aloitetaan siis julkisoikeudellisen aseman purkamisen valmistelu. Kohteena PL 76 §:n, kirkollisverojärjestelmän ja uskonnonopetuksen pakollisuuden (kirkon jäsenyyteen liitetyille lapsille) poistaminen sekä hautaustoimilain monipuolistaminen.

Tämän lisäksi esitämme uudistuksia, joita voidaan toteuttaa erikseen. Seuraavat uudistusesityksemme ovat ihmisen elokaaren etenemisen mukaisessa järjestyksessä.

1. Lasten rekisteröimisestä uskonnon mukaan luovutaan väestörekisterissä; lapsikasteet uskontokuntien omaksi asiaksi

Valtion väestörekisterissä ei pidä rekisteröidä lapsia uskonnollisen yhdyskunnan mahdollisen jäsenyyden perusteella. Uskonnollinen tai muu katsomus olkoon yksilöiden ja perheiden yksityisasia. Samalla puretaan kaikkien uskonnollinen rekisteröinti.

Maistraattien tulee hoitaa lapsen nimenantoon liittyvä yhteydenpito suoraan lapsen vanhempien kanssa. Seurakuntien ei tule enää toimia välittäjänä sähköisen postin toimittamisessa kirkkoon kuuluville äideille. Lasten kastaminen uskonnollisena rituaalina on perheen ja seurakunnan välinen asia, johon maistraatin ei kuulu puuttua lapsen nimen ja äidinkielen ilmoittamisen yhteydessä.

2. Lasten sukupuolielinten silpominen kielletään lailla

Suomeen tulee säätää laki, joka kieltää lasten sukupuolielinten silpomisen eli niin sanotun ympärileikkauksen uskonnollisista rituaalisista syistä, ilman lääketieteellisiä perusteita. Tämän tulee antaa suojaa sekä pojille että tytöille.

3. Varhaiskasvatus ja opetus uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomaksi

Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä II asteen oppilaitoksissa luovutaan tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen (jumalanpalvelukset, aamuhartaudet) järjestämisestä sekä johdetuista uskonnollisista toimituksista (ruokarukoukset) toiminnan osana.
Lasten katsomuksellinen kasvatus ja mahdolliset uskonnonharjoitukset ovat perheen asia, ei julkisen palvelun henkilökunnan työtehtävä.

Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien perusteissa jo oleva linjaus uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta viedään myös lakeihin sekä kunta- ja toimipaikkatasolla käytäntöön. Uskontotoihin ja katsomuksiin tutustuminen opetuksessa, myös opintokäynneillä, on eri asia kuin tunnustukselliset uskonnolliset tilaisuudet vuosikalenterissa.

Päiväkotien ja koulujen ei tule järjestää toimintansa osaksi minkään uskontokunnan jumalanpalveluksia tai hartauksia senkään vuoksi, että sellaisten tarjoaminen pakottaisi perheet tuomaan julki katsomuksellista suhtautumistaan uskonnonharjoitukseen. Uskonto tai uskonnottomuus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jonka tulee saada niin halutessaan pitää omana asianaan. Tämä ei tietenkään estä ihmisiä tuomasta esiin katsomustaan.

4. Elämänkatsomustiedon opetus avataan kaikille

Elämänkatsomustieto (ET) tulee avata peruskoulussa ja lukiossa kaikille oppilaille ja opiskelijoille mahdolliseksi katsomusaineeksi. Peruskoululaisten huoltajien ja lukiolaisten tulee saada valita vapaasti, onko oppilaan tai opiskelijan katsomusaineena elämänkatsomustieto vai uskonto. Nykyinen tilanne rikkoo yhdenvertaisuutta ja on lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen. Tarvitaan nopea erillisratkaisu.

Muutoksesta voidaan päättää perusopetus- ja lukiolain asianomaisten pykälien lyhyellä korjauksella ilman että oppiaine- ja tuntijakoon sekä opetussuunnitelmien perusteisiin tarvitsee tehdä muutoksia. Muutos on siten varsin helppo toteuttaa oppilaitoksissa. Näin kouluissa ja lukioissa voidaan keskittyä uusien opetussuunnitelmien toteuttamiseen.

Vapaa-ajattelijain perustavoitteena on uskonnonopetuksen poistaminen oppiaineena kouluista.

5. Uskonnonvapautta vahvistetaan Puolustusvoimissa

Yhdistetään uskonnollinen sotilasvala ja uskontoneutraalin sotilasvakuutus kaikille yhteiseksi, katsomuksellisesti neutraaliksi sotilasvalaksi tai sotilasvakuutukseksi. Uskonnonharjoituksen järjestäminen ja tarjoaminen siirretään varsinaisen palvelusajan ulkopuolelle, vapaa-aikaan niin kuin iltahartauksien osalta on jo menetelty. Sotilasparaateissa hartaudet voivat olla ennen varsinaista paraatikatselmusta.

Sodan ja rauhan etiikan tuntien opettajaksi tulee määrätä muitakin kuin sotilaspappeja. Henkisen tuen antajiksi pitää pestata muitakin kuin teologeja. Sotilaspappien virat pitää avata muille henkisen tuen ammattilaisille. Samoin sekulaaria psyykkistä ja sosiaalista tukea tulee vahvistaa vankilatyössä.

6. Avioliiton vihkimiskäytännöt yhdenvertaiseksi

Avioliittoon vihkimisen palvelut muutetaan yhdenvertaiseksi uskontokuntiin kuuluvien ja kuulumattomien kanssa. Mikäli uskonnollisten yhdyskuntien nykyistä oikeutta omiin vihkijöihin jatketaan, samanlainen vihkioikeus tulee myöntää myös siviilivihkimisestä kiinnostuneille sekulaaria kulttuuria edistäville järjestöille.

Selkein käytäntö voisi kuitenkin olla, että viranomaiset hoitaisivat avioliiton solmimisen virallisen puolen. Maistraatit voisivat kuitenkin nimetä virkapaikan ja -ajan ulkopuolisiin vihkimisiin viran- ja toimenhaltijoiden lisäksi muitakin vihkijöitä.

7. Tunnustuksettomuus tai yhdenvertaisuus valtiopäivien avajaisissa

Valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksien viralliseen ohjelmaan ei kuulu minkään uskonnon jumalanpalvelus, koska sellainen asettaisi uskonnottomat ja toisuskoiset ns. toisen luokan kansalaisen asemaan. Jos yhtä tai useampaa jumalanpalvelusta kuitenkin yhä tarjotaan ennen valtiopäivien avajaisten varsinaista ohjelmaa, eduskunnan tulee ottaa myös sekulaarijärjestöjen tarjoama tunnustukseton tilaisuus ennen valtiopäivien avajaisia yhdenvertaiseen asemaan jumalanpalvelusten rinnalla.

Valtiovallan symbolisissa eleissä tulee kunnioittaa ihmisten yhdenvertaisuutta myös uskontoihin ja vakaumuksiin liittyen. Sekulaaria kulttuuria edistävien järjestöjen toimintaa tulee muutenkin arvostaa ja tukea valtiovallan toimesta. Uskontojen erityisasemasta tulee siirtyä uskonnollisten ja sekulaarien katsomuksellisten yhteisöjen edustajien yhdenvertaiseen kohteluun.

8. ”Jumalanpilkan” kriminalisoinnin poistaminen

Suomi ei voi kansainvälisissä toimielimissä täysimääräisesti puuttua muissa maissa tehtäviin uskontoperusteisiin ihmisoikeusrikoksiin, koska Suomella itsellään on rikoslaissaan uskonrauhapykälä, jossa kielletään ”Jumalan pilkkaaminen” ja uskonnon ”pyhänä pitämien” oppien loukkaaminen. Kuolemantuomioita tai ankaria ruoskarangaistuksia käyttävät maa sanovat, että ”onhan se teilläkin rikos”. Koska vihapuhe, kiihottaminen kansanryhmää kohtaan ja julkisrauhan rikkominen on Suomessa kielletty, se antaa suojaa myös uskonnollisille ja ei-uskonnollisille ihmisille ja yhteisöille.

9. Yhdenvertaisuuteen hautaustoimessa, hautaustoimilaki uudistettava

Nykyinen hautaustoimilaki on syrjivä. Se käytännössä monopolisoi ev.-lut. kirkon hautausmaat, mutta ei anna uskonnottomille ja toisuskoisille mahdollisuutta käyttää näiden hautausmaiden ja niiden krematorioiden kappeleiden tiloja jäähyväis- tai saattotilaisuuksiin ennen arkkuhautausta tai vainajan tuhkausta. Silti seurakuntien hautausmaita rahoitetaan valtion budjettivaroin yli 100 miljoonalla euroalla, mutta esimerkiksi vapaa-ajattelijain yhdistysten vuosikymmeniä hoitamille hautausmaille ei ole annettu mitään valtion tukea.

Hautaustoimi tulee ottaa mukaan valmisteilla olevien uusien maakuntien tehtäviin. Tarvitaan lisää krematorioita sekä uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnustuksettomia tiloja hautaukseen liittyvien jäähyväis- ja saattotilaisuuksien ja vastaavien seremonioiden toimittamiseen. Tarvitaan tunnustuksettomia kappeleita/seremoniatiloja.

Ystävällisin yhteistyöterveisin

Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry