Humanistiliitto 50 vuotta

Suomen Humanistiliitto ry juhlisti 50-vuotistaivaltaan etupäässä työn merkeissä. Asiaohjelman jälkeen illan oli vuorossa juhlahetki.

Suomen Humanistiliitto ry juhlisti 50-vuotistaivaltaan etupäässä työn merkeissä, sillä syyskokouksella ja Humanismin päivän täysipainoisella ohjelmalla oli keskeinen sija juhlapäivän annissa. Asiaohjelman jälkeen illan suussa olivat vuorossa juhlahetki ja sen jälkeen omakustanteinen illallinen.

Vapaa-ajattelijain liiton tervehdyksen Suomen Humanistiliitolle esitti pääsihteeri Esa Ylikoski, joka korosti viime vuosien hyvää yhteistyötä järjestöjen välillä.

Yhteistyötä on tiedossa myös ensi vuonna; helmikuun alun Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikolle 5.2. tulossa Merkityksellisiä kohtaamisia -tilaisuus ja huhtikuussa järjestetään kolmannen kerran, nyt uudelle eduskunnalle tunnustukseton sekulaari tilaisuus ennen valtiopäivien avajaisia.

Humanismin päivillä oli useita mielenkiintoisia alustuksia.

Opetusneuvos Satu Elo Opetushallituksesta kertoi elämänkatsomustiedon tilanteesta ja kehittämishaasteista. Hän mainitsi myös Opetushallituksen tammikuussa antamasta ohjeesta, jossa ensimmäistä kertaa nostetaan päiväkodeille ja kouluille mahdollisuus olla järjestämättä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.

VTT Säde Hormio esitelmöi hyveistä osana yhteiskuntaa. Hyve-etiikka onkin ollut vähemmän esillä keskustelussa. Moraalinen päätöksenteko on monimutkaista ja siinä tarvitaan kypsyyttä ja hyvää arvostelukykyä. Hyveelliseksi opitaan. Faktat ja säännöt eivät riitä, vaan tarvitaan myös halujen ja tunteiden säätelyä, itsekontrollia.

Miten hyveellisyyttä voidaan edistää. Moraalinen kasvatus on tärkeää, mutta jos onnistumme saamaan yhteiskunnallisiin instituutioihin ja rakenteisiin hyveellisyyttä, yksilön on helpompi toimia hyveellisesti. Kannattaa olla hyveellinen, ei vain saada kiitosta, vaan olla kiitoksen arvoinen, ei vain olla rakastettu vaan olla rakastettava. Arkihyveet tavaksi.

FT Sirkka Ahonen tarkasteli haastavaa aihetta tieto ja totuus. Totuushan on tiedon kriteeri, mutta siinä on karikoita. Totuuden suhteellisuuteen vaikuttaa se, että samaa historiallista tapahtumaa voidaan tarkastella erilaisten kysymysten kautta. Tällöin vastaukset näyttäytyvät erilaisina.

Kertomuksellisessa, narratiivisessa tiedossa on lukuisia ongelmia, kertojien sekä tiedostamatta että tietoisesti aiheuttamia. Lähdekritiikkiä tarvitaan. Joskus tietoja, vaikkapa tilastotietoja saatetaan esittää hämäävästi, todellisia kehityskulkuja katkoen. Viime vuosina varsinkin sosiaalisessa mediassa on keskustelun ongelmaksi noussut joukon ja osajoukon sekoittaminen, tahallinen tai tahaton. Jonkun osajoukon käyttäytymisestä ei voi päätellä koko joukon käyttäytymistä.

Ei vain facebookissa vaan laajemminkin tiedon käsittelyä voivat sotkea huonot algoritmit. Haasteena ovat syvällinen ymmärrys, miten yhdistää empatia ja järkeily ohjeiden, premissien perustana. Järkiperusteissakin on otettava huomioon kulttuurinen suhteellisuus.

Sirkka Ahonen peräänkuulutti älyllistä itsepuolustusta, jossa tunnistetaan virhepäätelmiä, erotetaan tietoiset valheet ja veltot paskapuheet sekä kaivetaan esiin valeuutisten lähteitä.

TM, HuK ja väitöskirjatutkija Markku Valtanen esitteli Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamaansa paperia supertekoälyn sosiaalietiikas- ta. Ihmisen älykkyyden ylittävän supertekoälyn riskien tarkastelun kautta nousee esiin ongelmia, jotka itse asiassa koskettavat mielestäni jo ja yhä lisääntyvästi nyt käytössä olevan tekoälyn kautta syntyneitä ongelmia. Pyörittäväthän esimerkiksi rahamarkkinoilla erilaiset algoritmit kymmenkertaisesti reaalitalouden määrän ylittävää, usein spekulatiivista kauppaa.

Fyysikko, laboratorioinsinööri Rauno Lauhakangas kertoi innostuneesti omakohtaiseen tekemiseen ja kokeilutoimintaan perustuvasta harrastustoiminnasta ja sen merkityksestä lasten ja nuorten oppimisessa ja kasvatuksessa. Oma suunnittelu, itse omin käsin rakentaminen, uuden keksiminen on jotain muuta kuin valmiiksi suunnitellun ja raamitetun palapelin tai rakennussarjan koostaminen. Tekemällä oppimisen kehittämisellä olisi paikkansa koulussa, nuorisotyössä sekä harrastustoiminnassa kaverien kanssa ja kotona.

Suomen Humanistiliiton puheenjohtajana jatkaa Irma Peiponen. Keskeisen toimintamuotona ovat jatkossakin kevät- ja syyseminaarit. Yhdistys julkaisee Humanisti-lehteä kaksi numeroa vuodessa.

Esa Ylikoski