Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Uskonnonvapaus ei vaadi koulujumalanpalveluksia
Riku Salminen / 10.4.2018
Tämä artikkeli julkaistiin alunperin Aamulehdessä Lukijat-palstalla 7.4. Sitä oli kuitenkin editoitu hiukan, joten tässä se on nyt alkuperäisenä. Tästä aiheesta on käyty vilkasta keskustelua niin Kantelupukki-palvelun Facebook-ryhmässä kuin muuallakin sosiaalisessa mediassa. Taustalla ovat Opetushallituksen uudistetut ohjeet, joiden mukaan kouluissa on tarjottava kaikille sopivia tilaisuuksia ja jos uskonnollista ohjelmaa päätetään järjestää, sille on tarjottava tunnustukseton vaihtoehto, […]

Tämä artikkeli julkaistiin alunperin Aamulehdessä Lukijat-palstalla 7.4. Sitä oli kuitenkin editoitu hiukan, joten tässä se on nyt alkuperäisenä. Tästä aiheesta on käyty vilkasta keskustelua niin Kantelupukki-palvelun Facebook-ryhmässä kuin muuallakin sosiaalisessa mediassa. Taustalla ovat Opetushallituksen uudistetut ohjeet, joiden mukaan kouluissa on tarjottava kaikille sopivia tilaisuuksia ja jos uskonnollista ohjelmaa päätetään järjestää, sille on tarjottava tunnustukseton vaihtoehto, jonka pitää olla kaikille vapaasti valittavissa, myös kirkon jäsenten lapsille.


Sari Essayah kirjoitti Aamulehdessä 28.3. olevansa sitä mieltä, että Valkeakosken varhaiskasvatuksen linjaus olla viemättä lapsia jumalanpalveluksiin on väärä tulkinta uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta.

Samaan tulkinnan ovat kuitenkin tehneet myös monet muun Suomen kunnat. Nämä kunnat ovat Essayahin mielestä tulkinneet väärin Opetushallituksen varhaiskasvastussuunnitelmaa koskevan ohjeistuksen kohtaa, jossa uskonnon harjoittaminen todetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaksi. Lisäksi Opetushallitus ohjeistaa, että pelkän osallistumattomuuden sijaan pitää uskonnolliselle tilaisuudelle olla aina vastaava, uskontoihin sitouttamaton vaihtoehto. Näiden kahden vaihtoehdon on lisäksi oltava vapaasti valittavissa kaikille oppilaille, riippumatta siitä millaista maailmankatsomusta heidän perheensä edustaa, eli myös kirkon jäsen saa valita osallistuuko hän jumalanpalvelukseen vai esimerkiksi nukketeatteriesitykseen.

Päiväkoti-ikäisillä lapsilla on harvoin suuria haluja harjoittaa Essayahin penäämää positiivista uskonnonvapautta, vaan lasten puolesta jumalanpalveluksiin osallistumisesta päättävät vanhemmat, ei opettaja. Tässä näyttäisi olevan suurin epäkohta Essayahin mielestä. Minusta tällainen mielipide on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisen pitää lapsen tapauksessa olla nimenomaan hänen vanhempiensa valinta – ei koulun, päiväkodin tai minkään ulkopuolisen tahon. Uskonnonvapaus on Perustuslain ja kansainvälisten sopimusten takaama, vahva yksilönoikeus. Jokainen Suomen kansalainen on vapaa harjoittamaan omaa uskontoaan. Uskonnonvapaus ei tarkoita vapautta harjoituttaa uskontoa muiden ihmisten lapsilla.

Kun Lentävänniemen koulu antoi perheille tänä vuonna todellisen vapauden valita pääsiäisjumalanpalveluksen ja koulun yhteisen juhlan välillä, valitsi ylivoimainen enemmistö uskonnottoman vaihtoehdon. Se on hyvin selkeä indikaatio. Joissakin oppilaitoksissa ja kunnissa on päädytty siihen, että on helpompaa järjestää vain yksi, tunnustukseton tilaisuus sen sijaan, että järjestetään useita erillisiä. Yhden yhteisen, tunnustuksettoman tilaisuuden käytäntö tulee suurella todennäköisyydellä yleistymään. Sen lisäksi, että se tukee yhdenvertaisuutta, se myös säästää koulun resursseja.

Eikä Sari Essayahin tai muidenkaan kannata olla uskonnonvapauden toteutumisesta huolissaan. Minulle on usean kirkon työntekijän toimesta vakuutettu, että jumalanpalveluksissa saa käydä ihan niin usein kuin haluaa, koulu- ja tarha-ajan ulkopuolellakin…

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry