Pääkirjoitus: Kevään korvalla

Elämänkatsomustiedon eli ET:n avaaminen kaikille on ajankohtainen asia, joka herättää monenlaisia tunteita suomalaisissa. Niin myös meissä vapareissakin.

Koulujen lukuvuosi on pikkuhiljaa kääntymässä lopuilleen. Asia, joka ei ole lopuillaan. liittyy peruskoulun ja lukion katsomusaineisiin.

Elämänkatsomustiedon eli ET:n avaaminen kaikille on ajankohtainen asia, joka herättää monenlaisia tunteita suomalaisissa. Niin myös meissä vapareissakin. Jotkut ovat sitä mieltä, että ET voi “vesittyä” uskontojen paineessa. Toisaalta nähdään katsomusaineet yleensäkin turhina aineina, jotka voitaisiin korvata ainakin osin yhteiskuntaopin, filosofian, historian ja/tai etiikan kursseilla.

Mielestäni meidän ei tule kuitenkaan jumittua liikaa siihen, onko ET:n avaamisen mahdollinen muutos se lopullinen tavoite, jota liitto ajaa. Säännöissäkin mainittu perustavoitehan on uskonnonopetuksen lopettaminen. Sitä voidaan edistää myös oppilas oppilaalta.

Olen törmännyt samaan keskusteluun muun muassa keskustelussa seksuaalivähemmistöjen asemasta ja vapareiden suhtautumisessa siihen. Kaikki, mikä edistää sekulaaria katsomusta, vaikka hiukan tavoitteidemme ulkopuolellakin, edistää suuria tavoitteitamme kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan.

Toisin sanoen kaikki, mikä keventää maassamme totuttua kaavaa kristillisen katsomuksen ainoasta oikeellisuudesta, muuttaa yhteiskuntaa hiljalleen maallisemmaksi. Ja joka kerta kun kirkon tai muun uskontokunnan edustaja asettuu kannoillaan yhdenvertaista ja humaania kantaa vastaan, saamme lukea siitä erokirkosta.fi-sivuston eropiikkinä.

Näin näen siltikin, vaikka itse olen sillä kannalla, että katsomusaineet voitaisiin lopettaa perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa tarpeettomina. Samoin näen sukupuolivähemmistöjen oikeudet, vaikka ihmisten seksuaalinen suuntautuminen on ennen muuta heidän oma asiansa. Niinpä suunnittelemme Helsingin seudun vapaa-ajattelijoissa osallistumista Helsinki Prideen, Maailma kylässä -festivaaliin ja Sosiaalifoorumiin tänä vuonna. Yksi syy on se, että meidän tulee olla ihmisten kanssa siellä missä he ovat. Sitä kautta viestimme saa uusia kuulijoita ja tavoitteemme eivät ole suuri tuntematon ja pelottava asia.

Pienin askelin tavoitteet ovat saavutettavissa. Toiminta osatavoitteiden puolesta ei tietenkään muuta niitä isoja tavoitteita, joiden vuoksi monet meistä jäsenistä ovat vapareihin liittyneet.

Niinpä pidän hyvinä toimina eroakirkosta.fi-sivustoa, ET avoimeksi kaikille -toimintaa, uskonnottomien yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämistä Suomessa ja kansainvälisesti, seksuaalivähemmistöjen muistuttamista, ettemme me tuomitse, Prometheus-leiritoimintaa vaihtoehtona rippikoululle, osallistumista erilaisiin massatapahtumiin ja kansanjuhliin. Sokerina pohjalla voi pitää selvitystyötä uusien vapaiden siviilivihkijöiden nimeämismahdollisuudesta toimia virka-aikojen ja virkapaikkojen ulkopuolella, mahdollisesti myös Pro-Seremonioiden palveluna.

Vuosi toisensa jälkeen osallistumalla keskusteluun ja tapahtumiin olemme osa suomalaista kulttuuria ja tilastojen valossa koko ajan suurempi sellainen. Kirkon ja muiden uskontokuntien jäsenmäärät muuttuvat ja lapsikasteiden määrä vähenee. Toimitaan myös vapaa-ajattelijoiden jäsenmäärän lisäämiseksi.

Jape Lovén
Liittovaltuuston puheenjohtaja sekä
Helsingin seudun vapaa-ajattelijain
puheenjohtaja