Vapaa-ajattelijain liitto vietti 80-vuotispäivää työn merkeissä. Katseemme on eteenpäin. Liittokokouksessa painottui strategia ja tavoitteet vuosille 2018-2020. Emme tehneet historiikkia, eikä tämä 80-vuotisnumerokaan painotu vain historiaan.
Tämä ei merkitse, etteikö vapaa-ajattelijain toimilla ja tarinalla olisi tärkeä rooli Suomen historiassa. Vuosikymmenten varrella liitolla ja yhdistyksillä on ollut todella suuri merkitys uskonnottomien ihmisten arkielämässä ja elämän käännekohdissa – myös nykyistä kovemman uskonnollisen ylivallan paineen ja syrjinnän oloissa.
Meidän onkin täysi syy nostaa esiin vapaa-ajattelijain panosta jäsentensä ja yleensä uskonnottomien henkisenä tukena. Samoin toki kulttuurisia ja poliittisia saavutuksia. Varsinkin yhdistysten kulttuurinen ja sosiaalinen toiminta oli alkuvuosikymmeninä hyvinkin aktiivista.
Aktiivisuudesta huolimatta vaatimuksemme kirkon ja valtion erottamiseksi eivät vuosikymmenten varrella tuntuneet etenevän juuri ollenkaan. Valtiokirkon ylivalta oli pitkään hyvin vankka. Uskonnottomia syrjittiin katsomuksensa vuoksi oppilaitoksissa ja armeijassa sekä koko yhteiskunnassa.
Liitto ja yhdistykset tekivät silti merkittävää työtä. Sitä ei voi mitata vain lainsäädännöllä. Yhdistykset ja liitto antoivat keskinäistä tukea ja turvaa uskonnottomille ja jäsenperheille. Ne järjestivät kulttuuriohjelmaa ja valistustilaisuuksia. Auttoivat hautajaisissa. Rohkaisivat pärjäämään syrjinnän keskelläkin. Julkaisivat lehtiä ja lentolehtisiä. Esittivät uudistusvaatimukset julki.
Yhdistykset tarjosivat ”oma apu, paras apu” -periaatteella palveluja perheille. Kun seurakuntien hautausmaat nyreksivät kirkkoon kuulumattomia, paikoin ryhdyttiin toimiin ”ei tupata, jos ei tykätä” -ajatuksella: hautausmaita perustettiin yli kymmenen vapaa-ajattelijayhdistyksen toimesta.
Nyt katsettamme eteenpäin pitävät yhdenvertaisuuden ja katsomusvapauden ongelmat ja haasteet. Vaikka uskonnonvapauslaki tuli voimaan jo vuonna 1923 ja perusoikeusuudistus vuoden 2000 alussa, uskonnottomien perheiden lasten ja nuorten syrjimätön kohtelu sekä katsomusvapaus ja yksityisyyden suoja eivät vieläkään toteudu päivähoidossa, peruskouluissa, muissa oppilaitoksissa eikä varusmiespalveluksessa. Hautaustoimessa syrjitään uskonnottomia.
Syrjintä kytkeytyy kirkon julkisoikeudelliseen erityisasemaan ja etuoikeuksiin, kuten kirkollisverotus valtion verottajan ja voudin toimesta, kirkon vauvajäsenhankinnan tukeminen Väestörekisterin ja maistraattien toimesta, kirkkoon liitettyjen lasten pakollinen uskonnonopetus peruskoulussa ja lukiossa sekä muut etuoikeudet.
Uskonnottomien systeemistä syrjintää ilmentää, että valtiopäivien avajaisia edeltää virallisen aseman saaneena vain kristillinen jumalanpalvelus, vaikka Vapaa-ajattelijain liitto yhdessä Humanistiliiton kanssa järjesti helmikuussa 2017 tunnustuksettoman juhlatilaisuuden ennen valtiopäivien avajaisia.
Ongelmien ohella meillä on toki saavutuksia, niin lainsäädännöllisellä tasolla kuin yhteiskunnan kulttuurisella ja katsomuksellisella puolella. Varhemmista saavutuksista tärkein on elämänkatsomustiedon saaminen koulun katsomusaineeksi uskontokuntaan kuulumattomille. 2000-luvun alun merkittävää perusoikeusuudistusta on seurannut erinäisiä pikkuparannuksia.
Kansalaistason iso muutos näkyy eroakirkosta.fi -palvelun jättimenestyksessä: yli 600 000 ihmistä on käyttänyt palvelua kirkosta eroamiseen. Maallistuminen on nopeutunut varsinkin tällä vuosikymmenellä, kun yhä useammat vauvat jätetään liittämättä kirkkoon, yhä useammat nuoret jättävät väliin kirkon rippikoulun, yhä useammat valitsevat siviilivihkimisen ja myös siviilihautajaiset yleistyvät.
Elämänkatsomustiedon (et) oppilasmäärän kasvu on vauhdittunut. Lasten kirkkoon liittämisen vähentyminen heijastuu et-ryhmien kasvuun. Vauhti kasvaa, kun kirkosta eronneet alkavat erottaa lapsensa kirkosta ja siirtävät heidät et-opetukseen.
Olisiko uusi askel et:n saaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi? Vaikka lakialoite on eduskunnan sivistysvaliokunnassa, näyttää siltä, että muu kuin kansalaisaloite ei tehoa. Olisiko siinä se kampanja, jolla otamme seuraavan ison hypyn eteenpäin!? Liittovaltuusto suuntaa siihen vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa.
Esa Ylikoski