Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

80-vuotias Vapaa-ajattelijain liitto painottaa lasten oikeuksia
Esa Ylikoski / 20.11.2017
Uskonnottomia syrjittiin vuosikymmenten varrella katsomuksensa vuoksi. Yhdistykset ja liitto antoivat keskinäistä tukea ja turvaa uskonnottomille. Ne järjestivät valistustilaisuuksia ja kulttuuriohjelmaa. Ne rohkaisivat pärjäämään syrjinnän keskelläkin.

Vapaa-ajattelijain liitto juhli 80-vuotista toimintaansa työn merkeissä. Kokouksessaan liittovaltuusto hyväksyi vuoden 2018 toimintasuunnitelman, jossa painotetaan lasten ja nuorten oikeuksia. Liitto toimii koulun elämänkatsomustiedon vahvistamiseksi ja kampanjoi aineen avaamiseksi kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä päiväkotien ja koulujen ei pidä enää liittää ohjelmaansa jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia, sillä uskonnonharjoitukset ovat perheen ja uskonyhteisöjen oma asia, ei julkiseen palveluun liitettävä asia. Säädösten määräämä ”uskonnollinen ja katsomuksellinen sitouttamattomuus” tulee toteuttaa.

Uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöksi itsensä luonnehtiva Vapaa-ajattelijain liitto perustettiin vuonna 1937 nimellä Suomen siviilirekisteriyhdistysten keskusliitto. Nykyisen nimensä se otti vuonna 1945.

Liittovaltuuston kokouksessa 18.11. liiton pääsihteeri Esa Ylikoski piti esitelmän 80-vuotispäivän merkeissä. Tärkein lainsäädännöllinen saavutus ennen vuosituhannen vaihteen perusoikeusuudistusta oli hänen mukaansa elämänkatsomustiedon tulo koulun katsomusaineeksi vuonna 1985. Aineen saamista edelsi liiton silloisen pääsihteerin kantelu YK:n ihmisoikeuskomitealle.

Liiton varhaisemmasta toiminnasta Ylikoski totesi mm. seuraavaa:
” Aktiivisuudesta huolimatta vapaa-ajattelijain vaatimukset kirkon ja valtion erottamiseksi eivät vuosikymmenten varrella tuntuneet etenevän juuri ollenkaan. Valtiokirkon vaikutus yhteiskunnassa oli pitkään hyvin vankka. Uskonnottomia syrjittiin vuosikymmenten varrella katsomuksensa vuoksi, ja katsomusvapaus toteutui hyvin heikosti muun muassa oppilaitoksissa ja armeijassa.

Liitto ja yhdistykset tekivät silti merkittävää työtä. Sitä ei voi mitata pelkästään lainsäädännöllisten saavutusten kautta. Yhdistykset ja liitto antoivat keskinäistä tukea ja turvaa uskonnottomille. Ne järjestivät valistustilaisuuksia ja kulttuuriohjelmaa. Ne rohkaisivat pärjäämään syrjinnän keskelläkin. Ne julkaisivat lehtiä ja lentolehtisiä. Ne esittivät uudistusvaatimukset julki.

Ne tarjosivat ”oma apu, paras apu” -periaatteella palveluja lasten nimen annon juhlistamisesta hautajaisiin. Ja kun seurakuntien hautausmaat nyreksivät jopa kirkosta eronneiden ja muiden kirkkoon kuulumattomien hautapaikkojen tarjoamista, monin paikoin ryhdyttiin toimiin ”ei tupata, jos ei tykätä” -ajatuksella: uskonnottomia hautausmaita perustettiin yli kymmenen vapaa-ajattelijayhdistyksen toimesta.”

Liiton pääsihteerin mukaan Vapaa-ajattelijain liiton katsetta nykyhetkessä ja tulevaisuudessa pitävät yhdenvertaisuuden ja katsomusvapauden ongelmat ja haasteet. Samalla todetaan, että perusoikeusuudistuksen jälkeen on Suomessa toteutettu joitakin oikeasuuntaisia osittaisuudistuksia, vaikka kirkolla onkin edelleen yhdenvertaisuusperiaatetta rikkova julkisoikeudellinen erityisasema.

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry