Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Miten uusia opetusryhmiä elämänkatsomustietoon?
Esa Ylikoski / 16.11.2017
Hyvissä ajoin ennen uuden lukuvuoden alkua pitäisi päivittää myös toisen ja kolmannen luokan oppilaiden perheiden toive - tarkoituksena mahdollistaa uuden 1-2 tai 1-3 -luokkien elämänkatsomustiedon opetusryhmän käynnistäminen.

Elämänkatsomustiedon (et) aseman parantamiseksi peruskoulussa on toimintakeinoja, jotka on hyvä saada kuntien opetustoimen johdolle ja erityisesti myös peruskoulun rehtoreille huomioon otettavaksi. Lähtökohtana on lapsen pääsy oikeuksiinsa ja sen edistäminen myönteisin erityistoimin. Elämänkatsomustieto on yhä monessa kunnassa vajaakäytössä, vaikka oppilasmäärät kasvavat nopeasti.

Esitän tässä kirjoituksessani, miten et-opetuksen toteutumista peruskoulun alimmilla luokilla voisi käytännössä edistää vuonna 2018. Rehtorien tuki lasten pääsylle lain mukaisen oppiaineensa opetukseen voi olla ratkaisevaa. Toki samalla myös vanhempien panosta tarvitaan vuorovaikutuksessa koulun johdon kanssa.

Taustaksi tilanteesta

Elämänkatsomustieto (et) on ensi sijassa uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu katsomusaine. Sitä opiskelee nyt noin kuusi prosenttia oppilaista, vaikka siihen oikeutettuja on yli kaksin verroin enemmän. Et on ollut pitkään ja on yhä vajaakäytössä, syyttä suotta.

Tämä tarkoittaa, että kaikki lapset eivät nyt saa heille tarkoitettua opetusta eli pääse oikeuksiinsa. Yhdenvertaisuuslain mukaan yhdenvertaisuuden oikeuksien eli syrjimättömyyden toteutumista pitää tarvittaessa edistää myönteisin tukitoimin (ns. positiivinen erityiskohtelu).

Edistämistä tukee lakien lisäksi myös yleinen kehitys.

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärä on kasvanut kaksikertaiseksi vuodesta 2010 vuoteen 2016, ja oppilasmäärän kasvu jatkuu, koska lasten kastaminen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi on vähentynyt koko maassa alle 70 prosentin. Helsingissä lapsikastettujen osuus on jo alle 43 prosenttia.

Toistaiseksi kouluikäisten kirkkoon kuuluvuus on koko maassa vielä 84 prosenttia, mikä on suurempi kuin heidän vanhempiensa ikäluokilla, mutta vuosi kerrallaan elämänkatsomustiedon opetukseen oikeutettujen määrä kasvaa. Tämä edistää uusien et-opetusryhmien syntyä ja niiden koon kasvua.

Et-opetuksen määrän kasvua nopeuttaa käytännössä myös, kun kirkosta eronneet vanhemmat erottavat lapsiaankin kirkosta. Kun 600 000 aikuista on eronnut kirkosta nettipalvelun kautta, monilla lasten erottaminen kirkosta on viivästynyt, mutta tilanne on muuttumassa.

Miten voi edistää et-opetukseen pääsyä?

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärän kasvua on jarruttanut valtakunnallisesti se, että monissa kouluissa ja koulupiireissä ei ole vieläkään opetusryhmää. Usein tämä tilanne esitellään tulevan ekaluokkalaisen huoltajille lasta kouluun ilmoitettaessa tammikuussa niin – tyyliin ”meillä ei ole ryhmää” – että sen tuloksena kirkkoon kuulumattoman oppilaan katsomusaineeksi ”valitaankin” uskonto.

Jotta lasten pääsy oikeuksiinsa toteutuisi, kuntien koulutoimen ja erityisesti rehtorien pitäisi edistää myönteisin erityistoimin elämänkatsomustiedon opetusryhmien syntyä alaluokilla. Miten?

Yksi asia on hyvä, myönteinen tiedotus, sekä ”tervetuloa kouluun” -oppaissa että erityisesti kouluilla pidettävissä infotilaisuuksissa tulevien ekaluokkalaisten huoltajille. Koulun aloitukseen liittyvien ainevalintojen määrähän ei ole suuri. Tiedotuksessa tulee ottaa lain mukaiseksi myönteiseksi lähtökohdaksi jossittelun sijaan, että et-opetusta tarjotaan uskontokuntiin kuulumattomille.

Toiseksi, jo hyvissä ajoin ennen uuden lukuvuoden alkua pitäisi päivittää myös toisen ja kolmannen luokan oppilaiden perheiden toive – tarkoituksena uuden 1-2 tai 1-3 -luokkien et-opetusryhmän käynnistäminen, mikäli suinkin mahdollista. Onhan todennäköistä, että toisen ja kolmannen luokan oppilaiden vanhemmat edelleen haluavat lapselleen et-opetusta ja siirtoa siihen, kun sellaista voidaan alkaa uusien ekaluokkalaisten kouluun tulon myötä tarjota.

Edellä sanotulla voi vedota erityisesti alakoulujen rehtoreihin sekä tietenkin koulutoimen johtoon.
Elämänkatsomustiedon opiskelun voi lain mukaan aloittaa myös myöhemmin peruskoulun aikana. Katsomusaine ei perustu aiemmin opittuun vieraan kielen tai matematiikan tavoin. Taannoinen ennen ekaluokan alkua aivan erilaisissa olosuhteissa tehty valinta ei sido yhdeksää vuotta. Oma-aloitteista siirtymistä ei pidä estellä eikä paheksua.

Alakoulujen rehtorien lisäksi voi vedota myös yläkoulujen rehtoreihin. Olisi perusteltua päivittää katsomusaineen valinnat yläkouluun siirryttäessä ja siihen liittyen tiedottaa avoimesti perheille ja oppilaille, että uskontokuntiin kuulumattomat oppilaat voivat siirtyä elämänkatsomustiedon opetukseen, vaikka olisivat olleet uskonnonopetuksessa koko alakoulun ajan.

Myös lukio-opintojaan aloittava, joka on koko peruskoulun lukenut uskontoa, voi ottaa katsomusaineekseen elämänkatsomustiedon – mikäli ei ole julkisoikeuskirkkojen jäsen tai on täyttänyt 18 vuotta.

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry