Nuorisotyö edistämään myös uskonnottomien yhdenvertaisuutta

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta ja antaa suojaa myös ihmiselle, jolla on uskonnoton katsomus tai vakaumus. Uskonnottomien syrjinnän lopettamisessa yksi lähtökohta on uskonnottomuuden tekeminen näkyväksi. Niinpä kun nuorisopoliittisen ohjelman luonnoksessa todetaan, että ”nuorilla on erilaisia poliittisia ja uskonnollisia katsomuksia”, sen sijaan voisi puhua uskonnollisista ja uskonnottomista katsomuksista tai uskonnollisista ja muista katsomuksista.

Nuorten yhdenvertaisuuden edistäminen eli ilmenevän syrjinnän vähentäminen ja poistaminen tulee olla tärkeällä sijalla käytännön nuorisotyössä, todetaan Vapaa-ajattelijain liiton kommentissa Valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPOL) luonnokseen.

Syrjimättömyyttä tulee edistää myös suhteessa henkilön ”uskontoon tai vakaumukseen”, sillä uskonnottomiin nuoriin kohdistuu maassamme rakenteellista ja tosiasiallista syrjintää ja uskonnollista painostusta muun muassa koulussa ja armeijassa, korostetaan liiton kommentissa.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta ja antaa suojaa myös ihmiselle, jolla on uskonnoton katsomus tai vakaumus. Uskonnottomien syrjinnän lopettamisessa yksi lähtökohta on uskonnottomuuden tekeminen näkyväksi. Niinpä kun nuorisopoliittisen ohjelman luonnoksessa todetaan, että ”nuorilla on erilaisia poliittisia ja uskonnollisia katsomuksia”, sen sijaan voisi puhua uskonnollisista ja uskonnottomista katsomuksista tai uskonnollisista ja muista katsomuksista.

Vapaa-ajattelijain mielestä nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämistavoite on hyvä, ja silloin demokratia- ihmisoikeuskasvatuksen integroinnissa tulee varmistaa, että yhdenvertaisuuden edistäminen ja esimerkiksi uusien yhdenvertaisuussuunnitelmien käsittely ja kehittäminen ovat siinä mukana.

Liiton havaintojen mukaan esim. koulujen yhdenvertaisuussuunnitelmissa vain harvoin käsitellään konkreettisesti ja erikseen kuhunkin mahdolliseen syrjintäperusteeseen liittyvää syrjinnän ehkäisyn parantamista.

Osallisuuden kehittämisessä nuoria voisi osallistaa myös yhdenvertaisuustyöhön niin, että eri yhteyksissä pohditaan kiellettyjä syrjintäperusteita myös kohta kohdalta (”ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen…” – tai vaikka tukan väri tai sen puuttuminen) tarkastellen, ilmeneekö syrjintää ja miten sitä voi estää, vähentää tai poistaa.

Vapaa-ajattelijain liiton mielestä on uskonnottomia nuoria syrjivää, jos julkisen vallan ylläpitämä laitos, kuten koulu, oppilaitos tai Puolustusvoimat järjestää oman toimintansa viralliseksi osaksi ja tyrkyttää yhden uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta (jumalanpalvelus, hartaus) ja siten nostaa sen jalustalle muihin uskonnollisiin ja varsinkin uskonnottomiin katsomuksiin nähden. Nuorilla on Suomessa kyllin mahdollisuuksia osallistua uskonnonharjoitustilaisuuksiin myös koulutyöpäivän ulkopuolella, joten tuollainen enemmistökirkon ”positiivinen erityiskohtelu” on perusteetonta. Pikemminkin kouluissa tulisi edistää elämänkatsomustiedon opetusta ja uskonnottomien perheiden lasten pääsyä oikeuksiinsa.

Julkisen vallan toiminnan ja palvelujen tulisi olla puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sekä kaupallisesti neutraalia ja sitouttamatonta.

”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” (Yhdenvertaisuuslaki 8 §)