Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia 2017-2020
Esa Ylikoski / 9.5.2017
Vapaa-ajattelijain liiton sääntömääräisessä liittokokouksessa 10.-11.6.2017 Oulussa hyväksyttiin Tavoitteet ja strategia seuraavaksi liittokokouskaudeksi 2017-2020. Alla kokouksen yksimielisesti hyväksymä asiakirja.

Tavoitteet ja strategia seuraavaksi liittokokouskaudeksi 2017-2020

Liittokokouksen 10.-11.6.2017 hyväksymä asiakirja

 

1. Toiminta-ajatus

Vapaa-ajattelijain liitto on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö, joka myös edistää tiedepohjaista maailmankuvaa ja humanistista etiikkaa.

  • Liitto edistää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta, julkisen vallan katsomuksellista neutraalisuutta sekä ihmisten yhdenvertaista, syrjimätöntä kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.
  • Liitto edistää sekulaaria yhteiskuntaa ja tapakulttuuria sekä siviiliseremoniapalveluja.
  • Liitto edistää rationaalista ajattelua, tiedepohjaista todellisuuskäsitystä sekä sekulaaria humanistista etiikkaa ja elämänkatsomusta.
  • Liitto toimii osana kansainvälistä liikettä uskonnottomien oikeuksien puolesta ja uskontojen vaikutuksen vähentämiseksi.

2. Visio

Vapaa-ajattelijain tavoittelema Suomi on sekulaari valtio ja yhteiskunta, jossa

  • valtio ja kunnat ovat uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnustuksettomia sekä samalla sitoutuneita ihmisoikeuksiin ja niiden yleisinhimillisiin arvoihin,
  • kasvatus ja koulutus nojautuvat tiedepohjaisuuteen, rationaalisuuteen, kestävään kehitykseen ja sekulaareihin humanistisiin arvoihin
  • lasten ja nuorten etuja ja ihmisoikeuksia sekä oman identiteetin rakentamista kunnioitetaan,
  • kansalaistoiminnan ja -järjestöjen rooli on tärkeä vapaassa, vuorovaikutteisessa demokraattisessa yhteiskuntakehityksessä,
  • Vapaa-ajattelijain ja muiden sekulaarijärjestöjen toiminnalla on merkittävä rooli sekulaarin kulttuuriin palvelurakenteiden edistäjänä ja tuottajana.
  • Suomi toimii kansainvälisesti uskonnottomiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi.

3. Arvot

Liiton yhteiskuntapoliittiset ja kulttuuriset tavoitteet ovat ihmisoikeusperustaisia. Liitto noudattaa omassa toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä niiden yleisinhimillisiä arvoja.

Sekulaarin humanismin perusarvoihin, ihmisyyteen kuuluvat yksilön ja ajatuksen vapaus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä. Kunnioitamme klassisia hyveitä kuten totuudellisuus, hyvyys, viisaus, kohtuullisuus, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus.

Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioitus liiton omassa toiminnassa on keskeisiä arvojamme. Vapaa-ajattelijayhdistykset yhdistävät yhteisesti sovittujen ja sovittavien tavoitteiden puolesta monenlaisia ihmisiä, joilla on erilaisia perusteita ja painotuksia niin Vapaa-ajattelijain toimintaan kuin yhteiskuntapolitiikkaankin. Kaikilla vapaa-ajattelijoilla on yhdistyksessään yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa toimintaan.


4. Strategiset perustavoitteet

4.1 Kirkon ja valtion suhde uudistetaan

Vapaa-ajattelijain perustavoitteena on Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon julkisoikeudellisen erityisaseman purkaminen. Kirkot alkavat päättää omista säännöistään muiden yhteisöjen tapaan, jolloin kirkkolain ja Perustuslain 76 § erityisratkaisut voidaan lopettaa. Kirkollisverojärjestelmä ja monopoliasema hautaustoimessa lopetetaan. Uskontoa tai sen puuttumista koskeva merkintä väestörekisterissä lopetetaan niin lapsilla kuin aikuisillakin.

Valtio ja kunta kunnioittavat julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta ja ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Mitään uskonnollista tai katsomuksellista yhteisöä ei syrjitä eikä suosita. Julkinen valta varmistaa ihmisten ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden. Ihmisillä on oikeus harjoittaa ja olla harjoittamatta uskontoa, oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan, oikeus tuoda tai olla tuomatta julki uskontoaan tai katsomustaan. Ihmisillä on oikeus pitää uskonto ja katsomus yksityisasianaan.

4.2 Uskonnonopetus poistetaan kouluista 

Vapaa-ajattelijain perustavoitteena on uskonnonopetuksen lopettaminen varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnon nykyinen ylikorostus on perusteetonta. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta, vaan ne voidaan ottaa huomioon historian, yhteiskuntaopin sekä etiikan ja filosofian opetuksessa. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.

Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijat toimivat elämänkatsomustiedon aseman vahvistamisen puolesta ja edistävät sen avaamista kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi uskonnonopetuksen vaihtoehtona. Se tarkoittaa samalla uskonnonopetuksen pakollisuuden loppumista. Elämänkatsomustiedossa kehitetty tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön.

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja II asteen opiskelussa aletaan kunnioittaa nykyisiä lakeja ja opetussuunnitelmia. Evankelis-luterilaisen kirkon uskonnonharjoituksen järjestäminen toiminnan osaksi ei kuulu niissä päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin. Opetuksen ja muun toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta niin, että päiväkodin ja koulun vuosi- ja päiväohjelmaan ei sisällytetä jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia, eikä kouluruokailuihin ja välipalahetkiin sisällytetä ohjattua ruokarukoiluttamista.

4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu

Vapaa-ajattelijat tukevat monipuolisen sekulaarin kulttuurin, taiteen ja liikunnan kehittämistä. Olemme edistämässä sekulaaria tapakulttuuria vuodenkierron juhlapäiviin ja ihmiselämän käännekohtiin. Sekulaarijärjestöjen yhteistoiminnalla on tärkeä sija sekulaarin kulttuurin palvelujen edistäjänä ja tuottajana. Tuemme valtakunnallisesti siviiliseremonioiden, kuten nimiäiset, häät ja hautauksen tilaisuudet, palvelujen kehittämistä yhteistyöpohjaisesti ja myös vapaa-ajattelijain omana toimintana.

Hautaustoimessa evankelis-luterilaisen kirkon monopolistinen ja uskonnottomien syrjinnän mahdollistama erityisasema tulee lopettaa. Hautaustoimi sekä krematorioiden ja tunnustuksettomien kappelien perustaminen ja ylläpito tulee sisältyä uusien SOTE-alueiden toimintaan. Samalla Vapaa-ajattelijat edistävät hautauskulttuurin uudistumista, tuhkauksen edelleen yleistymistä ja uurnahautauksien sekä tuhkan sijoittamisen ja sirottelun monipuolistumista.

4.4 Tiedepohjainen maailmankuva ja rationaalinen ajattelu vahvistuvat

Vapaa-ajattelijain mielestä oppilaitosten opetuksen ja opiskelun tulee olla tiedeperustaista ja rationaalista. Suomessa ei tarvita julkisen vallan tukemia uskonnollisia kouluja. Koulun uskonnonopetukseen ei saa nykyisten opetussuunnitelmienkaan mukaan sisällyttää tunnustuksellisuutta. Kansainvälisten järjestöjen aggressiivisesti markkinoiduille fundamentalistisille ”luomisopeille” sekä uskomusopeille ja -hoidoille ei saa antaa sijaa kouluissa eikä kansalais- ja työväenopistoissa.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee lisätä panostaan tiedepohjaisen ja kriittisen ajattelun esillä pitämiseen julkisuudessa. Tieteellisten seurojen julkista toimintaa tulee tukea. Median on pidättäydyttävä antamasta uskomushoitojen markkinointiin ilmaista tilaa.

Vapaa-ajattelijat tarjoavat omilla viestintäkanavillaan foorumin kriittiseen ja rationaaliseen keskusteluun mukaan lukien uskontojen perusoppien ja käytäntöjen kritiikki.

4.5 Humanistinen etiikka ja elämänkatsomus edistyvät

Vapaa-ajattelijat kunnioittavat ihmisoikeuksia, yleisinhimillisiä arvoja ja humanismia. Sääntöjemme lisäksi tälle antavat perustaa vuonna 2016 hyväksytty pohjoismainen humanistimanifesti sekä omien kansainvälisten järjestöjemme ohjelmat. Olemme jäseninä Kansainvälisessä humanistisessa ja eettisessä unionissa (IHEU) ja Euroopan humanistifederaatiossa (EHF) sekä teemme yhteistyötä pohjoismaisten järjestöjen kanssa. Humanismin puolustaminen ja edistäminen maailmassa ei onnistu ilman määrätietoista toimintaotetta.

Vapaa-ajattelijat tuovat esiin sen, että väitteet uskonnoista moraalin lähteinä ja perustana ovat virheellisiä. Ihmisoikeussopimukset, perusoikeudet sekä demokraattisesti säädettyihin lakeihin perustuva yhteiskunta on sekulaarin ajattelun ja kulttuurin tulosta. Vanhoihin uskontosidonnaisiin dogmeihin perustuva käyttäytymisen kontrolli aiheuttaa ihmisille merkittävää haittaa ja hyvinvointivajetta. Seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvät uskonnollisperusteiset kiellot, kuten raskauden ehkäisyn ja ehkäisyvalistuksen kielto, ovat pöyristyttäviä esimerkkejä uskontosidonnaisuuden haitallisuudesta.

 

5. Toiminnan peruslinjat

5.1 Yhteiskuntavaikuttaminen

Vapaa-ajattelijat toimivat perus- ja ihmisoikeusperustaisesti yhteiskuntavaikuttajana muiden ihmisoikeusjärjestöjen joukossa ja yhteistyössä niiden kanssa. Liitto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja ennakoivasti ja pyydettäessä; yhdistykset ottavat kantaa kunnissa ja alueellisesti ennakoivasti ja pyydettäessä.

Vapaa-ajattelijat kehittävät jatkuvasti omaa asiantuntijuuttaan pyrkien aloitteelliseen ja monipuoliseen vaikuttamiseen. Myös nopeaa reagointia tarvitaan. Liiton edustajat kehittävät suoraa vuorovaikutusta virkakoneiston ja poliittisten päättäjien kanssa. Tavoitteidemme edistämiseksi voidaan tukea kansalaisaloitteita ja niiden nimienkeräystä.

5.2 Etujen ja oikeuksien puolustaminen

Vapaa-ajattelijain liitto on sääntöjensä mukaan uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö. Emme aja etuoikeuksia, vaan yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua myös uskonnottomille. Erityisen huomion kohteena ovat lapset ja nuoret.

Liitto ja yhdistykset antavat ilmi tulleissa syrjintätapauksissa neuvonta- ja oikeusturva-apua. Puutumme myös syrjiviin käytäntöihin yleisemmin. Oikeusturva- ja neuvontatukea tarjoaa myös kantelupukki.fi -palvelu, jossa ovat mukana Helsingin ja Tampereen vapaa-ajattelijat. Teemme tarvittaessa kanteluja ja valituksia, ja voimme viedä asioita esiin myös kansainvälisiin tuomioistuimiin ja muihin ihmisoikeustoimielimiin. Neuvonnalla, myös ennakoivalla neuvonnalla on tärkeä rooli muun muassa lasten ja nuorten pääsyssä oikeuksiinsa. Neuvontaa suunnataan sekä viranomaisille että perheille ja yksityisille henkilöille.


5.3 Palvelujen tarjoaminen

Tuemme sekulaarin tapakulttuurin laajentumista sekä tuotamme yhteistyöpohjaisesti ja omassakin toiminnassamme siviiliseremoniapalveluja. Olemme mukana osaomistajina Pro-Seremonioiden toiminnassa ja pyrimme laajentamaan sen toimintaa. Liitto myöntää jäsenperheilleen hakemuksesta avustusta siviiliseremoniapalvelujen kustannuksiin. Myös monet yhdistykset ja niiden aktiivit toteuttavat uskonnotonta puhujapalvelua sekä hautajaisiin että iloisiin perhejuhliin.

Useiden yhdistysten ylläpitämillä hautausmailla on alueen uskonnottomien ihmisten kannalta tärkeä merkitys syrjimättömien hautausmaapalvelujen turvaamisen kannalta. Hautausmaatoiminnassa tärkeällä sijalla on myös vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskonnottomien tekemä vapaaehtoistoiminta.

5.4 Julkisuus ja viestintä

Tiedotustoiminnalla ja vuorovaikutuksellisella viestintäkulttuurilla on edelleen olennainen merkitys Vapaa-ajattelijain tavoitteiden toteuttamisessa ja edistämisessä. Asioiden julkisuuteen nostamiseen on monia eri kanavia, joten monikanavaisuuden hyödyntämistä viestinnässämme lisätään.

Julkaisemme Vapaa Ajattelija -lehteä, joka tuo esiin liiton tavoitteita ja virittää meitä sekulaarin ajattelun ja kulttuurin ilmiöitä koskevaan uudistuvaan sisällöntuotantoon. Lehden lukijakuntaa pyritään laajentamaan. Myös liiton asiakohtaisilla esitteillä eri kohderyhmille on tärkeä merkitys, ja niitä julkaistaan sekä painotuotteina että netissä.

Liitto tukee yhdistysten lehtiä ja muuta alueellista julkaisutoimintaa. Julkaisemme ja kehitämme liiton ja yhdistysten nettisivuja, joka on sekä informaation että mielipiteenvaihdon kanava. Facebook ja muut vastaavat foorumit tarjoavat mahdollisuuksia vilkkaaseen vuorovaikutukselliseen keskusteluun. Videokuvan ja äänen käyttöä viestinnässä lisätään.

Perusoikeuksista, sekulaarista tapakulttuurista ja vapaa-ajattelusta tarvitaan myös maahanmuuttajille kohdistettuja esitteitä ja informaatiota, kuten uskonnonvapaus.fi -sivuston pääsisältöjä, muillakin kuin suomen kielellä.

Liiton mediatiedotus tukee yhteiskuntavaikuttamista sekä sekulaarin kulttuurin kehitystä. Mediapalvelua kehitetään ja monipuolistetaan. Tarvitaan monia asioiden esittäjiä, esimerkiksi erilaisia haastateltavia eri tyyppisiin medioihin eri asioista, joita ajamme eteenpäin.

Viestinnän digitalisoituminen ja sosiaalinen media on avannut meille aivan uusia mahdollisuuksia ja kanavia viestintään yleensä ja erityisesti myös vuorovaikutukselliseen ja keskustelevaan viestintään. Samalla sosiaaliseen mediaan liittyy monia ongelmia ja haasteita, kuten esimerkiksi Facebookin ja Googlen ”kuplauttava” vaikutus. Myös vapaa-ajattelijoihin, ateisteihin ja uskonnottomiin kohdistuu netin eräillä foorumeilla jatkuvaa suunnitelmallista vihapuheluontoista kampanjointia. Valheet ja väärät puheet tulee torjua ja kiinnittää huomiota oikeaan tietoon ja kuvaan toiminnastamme.

5.5 Yhteistyö

Vapaa-ajattelijain tavoitteiden edistämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan monimuotoista yhteistyötä. Siihen kuuluvat yhtäältä viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus säädösvalmistelijoiden sekä poliittisten päättäjien kanssa. Lisäämme yhteistyötä poliittisten puolueiden, eduskuntaryhmien ja kansanedustajien kanssa samoin kuin kunnallisten ja maakunnallisten virkamiesten ja poliittisten päättäjien kanssa. Samalla teemme yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla toisten sekulaarijärjestöjen kanssa ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Syrjinnän poistamiseksi tarvitaan yhdenvertaisuuslaissa mainituista kielletyistä syrjintäperusteista kärsivien väestöryhmien keskinäistä solidaarisuutta ja toisilta oppimista.

5.6 Järjestötoiminta

Toiminnan eri vaiheissa on paikallaan pysähtyä ja katsoa, missä mennään. Vapaa-ajattelijain oman toiminnan uudistaminen, monipuolistaminen ja joustavoittaminen ovat nyt tarpeellisia sekä liitto- että yhdistystasolla.

Työtä pitää jakaa, joten tarvitaan erilaisia työryhmiä ja projekteja. Asioiden valmisteluun ja toimeenpanoon tarvitaan myös uusia valtakunnallisia projekteja, joihin voi osallistua ainakin netin välityksellä eri puolilta Suomea, eikä niihin mukaan tuloon ja toimintaan kysellä jäsenkirjoja. Tuetaan liiton työryhmien tapaamisia sekä pääasiassa nettiperusteisten projektien jatkuvuutta ja kehitystä.

Tarvitaan yhdistysten keskinäistä vuorovaikutusta ja toisilta oppimista, myös kasvokkain kohtaamista ja keskustelua toimintaseminaareissa. Yhdistysten toiminta kehittyy alueellisena, useimmiten maakunnallisena.

Tavoitteena tulee olla, että järjestötoiminta vapaa-ajattelijoissa on paitsi vaikuttavaa myös mukavaa, hauskaa ja virkistävää. Siinä tapaa erilaisia ihmisiä, joiden kanssa ei tarvitse olla kaikista asioista samaa mieltä, mutta joiden kanssa voi edistää vapaa-ajattelua ja keskeisiä tavoitteitamme. Keskinäinen vuorovaikutus vapaa-ajattelijain keskuudessa on ystävällistä sekä ihmisten erilaisuutta ja mielipiteitä kunnioittavaa.

Jokainen uusi jäsen on tärkeä ja suuri mahdollisuus. Jokainen jäsen voi vapaasti päättää jäsenyytensä aktiivisuuden tason. Aivan erityinen huomio aletaan kohdistaa nuorten mukaan tulon edistämiseen. Myös nuorten jäsenten oman nuorisotoiminnan mahdollisuus tulee tilanteen tullessa mahdollistaa.

5.7 Jäsenhankinta

Vapaa-ajattelijain yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja painoarvon kannalta on tarpeen lisätä henkilöjäsenten määrää. Näin ollen yhdistys- ja liittotasolla viestinnässä ja henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota jäsenyyskysymyksen rohkeaan ja kohteliaaseen esille ottoon. Uskonnottomien ihmisoikeudet eivät edisty ilman Vapaa-ajattelijain liittoa, liitto ei edisty ilman yhdistyksiä eivätkä yhdistykset kehity ilman uusien vapaa-ajattelijoiden mukaan tuloa.

5.8 Talouden vahvistaminen

Vapaa-ajattelijain liiton toiminnan rahoitusta ja varainhankintaa pitää kehittää. Ihmisoikeusjärjestöjen toimintaan meillä ja muualla kuuluu keskeisellä sijalla varainhankinta lahjoitusten ja testamenttien kautta. Kertalahjoitusten lisäksi voidaan nostaa esille jopa kuukausittaiset lahjoitussopimukset.

Vapaa-ajattelijain hanketoimintaa tulee kehittää. Toimintamme ihmisoikeuksien ja sekulaarin kulttuurin puolesta on luonteeltaan ja laadultaan sellaista, että meidän on perusteltua hankkeistaa perustoimintojamme ja tätä kautta hankkia niihin myös projektirahoitusta, joka voi mahdollistaa myös uuden henkilöstön palkkaamisen. Projektirahoituksella voidaan ja tulee tehdä vain sellaista mitä meidän muutenkin pitäisi tehdä, mikäli voimavarat siihen riittävät.

5.9 Kansainvälinen yhteistyö

Vapaa-ajattelijain liitto jatkaa jäsenyyttään ja yhteistyötään Kansainvälisen humanistisen ja eettisen federaation (IHEU) ja Euroopan humanistifederaation (EHF) kanssa sekä pohjoismaista yhteistyötä niiden jäsenliittojen kanssa. Hyödynnetään kansainvälisiä projekteja, kuten Ajatuksen vapaus -raportit (http://freethoughtreport.com/)  ja Loppu jumalanpilkan kriminalisoinnille-kampanja (http://end-blasphemy-laws.org/). Samalla annamme oman panoksemme ihmisoikeustoimijoiden tukemiseen sekä vakavien ihmisoikeusloukkausten vastaiseen taisteluun maailmalla.

 

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry