Pääsihteerin palsta: Yhdistysten 80-vuotisjuhlissa

Esa Ylikoski; kuva: Markku Pääkkönen

Vapaa-ajattelijat ovat edistäneet ja saaneet aikaan suomalaisen yhteiskunnan maallistumiskehitystä. Seuraamme sekularisaatiossa Ruotsia, ja monessa kohtaa kilpailemme Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa.

Tehtäväkseni tuli pitää tervehdyspuheet Lahden vapaa-ajattelijain ja Helsingin seudun vapaa-ajattelijain 80-vuotisjuhlissa tänä syksynä. Puheissani keskityin nykytilanteeseen ja totesin muun muassa seuraavaa:

Liittoa ei ole ilman yhdistyksiä, yhdistyksiä ei ole ilman jäseniä ja toimintaa ei ole ilman aktiiveja, jotka ottavat hoitaakseen luottamustehtäviä. Vapaa-ajattelijat ovat alusta asti toimineet uskonnottomien oikeuksien puolesta, uskonnottoman tapakulttuurin ja siviiliseremonioiden eteen sekä tiedepohjaisen, rationaalisen maailmankuvan ja humanistisen etiikan ja elämänkatsomuksen puolesta.

On puolustettu uskonnottomien kotien lasten oikeuksia koulussa, on kritisoitu kirkon etuoikeuksia ja kirkollisverojärjestelmää, on toteutettu hautapuhujapalvelua ja nimiäispuheita, on järjestetty tilaisuuksia tieteen puolesta uskonnollisen ja muun huuhaan vaikutuksen vähentämiseksi.

Toiminnan jäsentyminen kolmeen osa-alueeseen luonnehtii meitä. Olemme uskonnottomien ihmisoikeusjärjestö, olemme uskonnoton kulttuurijärjestö ja olemme maailmankatsomuksellinen järjestö. Jäsenistöllämme voi olla ja on erilaisia tulokulmia jäsenyyteen ja toimintaan. Tällainen erilaisuus ja yksilöllisyys ovat voimavaramme.

Joillakin on etusijalla siviiliseremonioiden edistäminen ja uskonnottomien perheiden tukeminen muun muassa hautajaisiin liittyen. Toisilla tärkeintä on esimerkiksi lasten yhdenvertaisen kohtelun ja katsomusvapauden turvaaminen ja kirkon uskonnollisen painostuksen torjuminen päivähoidossa ja koulussa. Monilla tunteita ja tarmoa kirkon ja valtion erottamiseksi herättävät kirkon epäoikeudenmukaiset etuoikeudet, koko valtiokirkkojärjestelmä, verotusoikeus sekä uskonnonopetuksen asema ja pakollisuus kirkkoon liitetyille lapsille.

Useilla elämänkatsomukselliset ja maailmankuvalliset kysymykset painottuvat, myös uskontojen perustavanlaatuinen kritiikki. Uskontokritiikkiin kytkeytyy tärkeiden filosofisten peruskysymysten lisäksi uskontojen ongelmallinen suhde ihmisoikeuksiin. Kristinuskon, juutalaisuuden ja islaminuskon lisäksi myös buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja shintolaisuuden oppeja ja instituutioita käytetään monin paikoin sumeilematta ihmisoikeusrikosten tukena.

lemme Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin IHEU:n toiminnassa, samoin Euroopan federaation. Kamppailemme ihmisoikeusrikoksia, kuten uskosta luopumisen ja jumalanpilkan ankaria rangaistuksia, vastaan. Vaadimme myös jumalanpilkan rangaistavuuden poistoa Suomen rikoslaista. Loppu jumalanpilkkalaeille -kampanjassa (http://end-blasphemy-laws.org/) ja Ajatuksen vapaus -raportissa (http://freethoughtreport.com/) Suomen väri on häpeällisesti oranssi, joka tarkoittaa ”systemaattista syrjintää”.

Teemme yhteistyötä pohjoismaisten liittojen kanssa, ja ensi vuonna pohjoismainen tapaaminen ja seminaari järjestetään Helsingissä 4.-5.3.2017. Liitot ovat hyväksyneet yhteisen pohjoismaisen manifestin, joka on julkaistu tänä syksynä.

Vapaa-ajattelijat ovat edistäneet ja saaneet aikaan suomalaisen yhteiskunnan maallistumiskehitystä. Seuraamme sekularisaatiossa Ruotsia, ja monessa kohtaa kilpailemme Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Maallistumista 2000-luvulla kuvaa, että aviopareista yli 50 % solmii siviiliavioliiton, lapsista alle 70 % kastetaan ja ev.lut. kirkon jäsenosuus on nyt noin 72 %. Eroakirkosta.fi -palvelua on käyttänyt yli 550 000 suomalaista.

Myös lainsäädännössä on 2000-luvulla saatu aikaan sinänsä tuntuvia pikkuparannuksia. Yhteiskunnallinen perustavoitteemme kirkon ja valtion erottamisesta on kuitenkin vielä toteuttamatta ja kirkon julkisoikeudellinen erityisasema lakkauttamatta. Holhoava ”pakkouskonto” kirkon jäsenille kouluissa jatkuu hidastaen ET:n kehitystä. Päiväkodeissa ja kouluissa jumalanpalvelusten ja hartauksien tyrkyttäminen henkilökunnan toimesta jatkuu. Hautaustoimilaki tarjoaa seurakunnille mahdollisuuden uskonnottomien mielivaltaiseen syrjintään hautausmaakappelien käytössä.

Symbolisissa eleissä, kuten ennen valtiopäivien avajaisia, pidetään ekumeenisen neuvoston avajaisjumalanpalvelus. Lainsäädännöstä sen järjestämisvelvoite poistettiin ajat sitten. Niinpä on oikein, että Vapaa-ajattelijain liitto ja Humanistiliitto ensi helmikuun alussa, itsenäisyyden juhlavuonna 2017 järjestävät Tunnustuksettoman juhlatilaisuuden ennen valtiopäivien avajaisia 2. helmikuuta.
Yhteiskunnan maallistumisessakin on eritahtisuutta. Vaikka nuoret aikuiset ovat joukolla eronneet kirkosta, he eivät likikään aina ole erottaneet lapsiaan. Lapsista ylisuuri osuus on uskonnonopetuksessa, ylisuuri osuus joutuu osallistumaan uskonnollisiin tilaisuuksiin kouluajalla, ylisuuri osuus nuorista osallistuu rippikoululeireille ja ylisuuri osa varusmiehistä antaa uskonnollisen sotilasvalan uskonnollisesti neutraalin sotilasvakuutuksen sijaan.

Uskonnottoman vainajan vakaumuksen kunnioittaminen unohtuu, jos hautaustoimisto ja seurakunta hautausmaakappelin käyttöluvan ehtona tyrkyttävät pappia paikalle. Kuitenkin hautaamiskulttuuri on voimakkaassa murroksessa. Esitimme lausunnossamme krematorioita ja tunnustuksettomia kappeleita, hautaustointa uusien sote-alueiden tehtäviin.

Haastava ja samalla suuria mahdollisuuksia tarjoava tilanne meillä on lasten ja nuorten parissa. Uudet ohjeet ja yhdenvertaisuus tulee saada toteen päiväkodeissa ja kouluissa. Tervehdimme ja tuemme Protu-leirien kehitystä ja laajentumista.

Nyt esitämme perheille ideaa, että nuorten 15-vuotissyntymäpäivien viettoa juhlistettaisiin tavanomaista enemmän. Kun monet kuulemma menevät rippileireille lahjojen takia, miksipä ei nuorille, jotka eivät osallistu rippikouluun, voisi antaa 15-vuotispäivillä lahjoja tavanomaista juhlavammin.

Olemme ottaneet monia edistysaskelia vuosien varrella ja elämme pohjoismaissa maallistumisen myrskyn silmässä. Silti meillä on yhä merkittäviä, merkityksellisiä tavoitteita ja tehtäviä edessämme. Ne pitävät meitä hyvin vireessä.

Tiedepohjainen, rationaalinen ajattelu sekä humanistinen etiikka ja elämänkatsomus antavat kestävän pohjan yhteiskunnan kestävään kehitykseen – niin Suomessa kuin koko maailmassa. Kiitos että olette mukana vapaa-ajattelijoissa ja tietenkin myös siitä arvokkaasta vapaaehtoistyöstä, mitä olette antaneet vapaa-ajattelijatoimintaan.

Esa Ylikoski