Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Kirkko irti valtiosta – ja kunnasta
kimmo / 29.12.2016
Menin viime kuntavaalien alla jututtamaan vaaliteltalla ehdokasta, jota harkitsin äänestäväni. Hänen vaalikonevastauksensa miellyttivät minua ja puoluekin menetteli. Halusin kuitenkin tietää hänen kantansa meille vapaa-ajattelijoille tärkeistä aiheista, kuten vakaumusten yhdenvertaisuudesta, evankelis-luterilaisen kirkon erityisasemasta sekä katsomusasioista ylipäänsä. Ehdokas pysäytti minut heti alkuun toteamalla, ettei kunnassa päätetä tällaisista asioista vaan päätökset tulevat eduskunnasta. Torjuva asenne sai minut sen […]

Menin viime kuntavaalien alla jututtamaan vaaliteltalla ehdokasta, jota harkitsin äänestäväni. Hänen vaalikonevastauksensa miellyttivät minua ja puoluekin menetteli. Halusin kuitenkin tietää hänen kantansa meille vapaa-ajattelijoille tärkeistä aiheista, kuten vakaumusten yhdenvertaisuudesta, evankelis-luterilaisen kirkon erityisasemasta sekä katsomusasioista ylipäänsä.

Ehdokas pysäytti minut heti alkuun toteamalla, ettei kunnassa päätetä tällaisista asioista vaan päätökset tulevat eduskunnasta. Torjuva asenne sai minut sen verran hämilleni, että keskustelumme jäi lyhyeksi. Vaalitelttojen antimia kahmiessani pohdiskelin ehdokkaan väitettä ja sen todenmukaisuutta.

Mikäli valtuutetut eivät voisi vaikuttaa katsomusasioihin lainkaan, olisi äänestyskohteeni valinta helpottunut huomattavasti. On toki totta, että lait, asetukset ja kuntien ohjenuorat säädetään valtion tasolla, mutta eihän se voi tarkoittaa sitä, etteikö kunnilla ja niiden poliittisilla päättäjillä olisi mitään valtaa.

Kuntien tehtäväksi on asetettu valtion säätämien julkisten palveluiden toteuttaminen. Tämä sisältää hurjan määrän palveluita, joita käytämme jatkuvasti aina kohdusta hautaan. Julkinen terveydenhuolto, päivähoito, koulutus ja lukuisat tukipalvelut ovat kaikki kuntien harteilla. On naiivia ajatella, että vain eduskunnasta tulevalla lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa asioihin.

Kuntien tehtävänä on myös huolehtia siitä, että katsomusten tasa-arvo toteutuu sen tuottamissa palveluissa. Päiväkotien ja koulujen tehtäviä ei tule ulkoistaa kirkolle helppouden, resurssivajeen tai perinteiden varjolla. Tänäkin jouluna lukuisat todistukset jaetaan joulukirkon yhteydessä, yhteiseksi tarkoitettu joulujuhla soveltuu uskonnollisen sisältönsä vuoksi vain osalle lapsista ja uskonnollissävytteinen ohjelma lisääntyy jouluperinteiden varjolla niin päiväkodeissa, kouluissa sekä sairaaloissa ja muissa kuntien ylläpitämissä hoitolaitoksissa.

Vapaa-ajattelijoissa huolta herättää myös kerhotoiminnan, kriisipalveluiden ja hautaustoimen hoitaminen kunnissa. Alle kouluikäiset lapset käyvät tarjonnasta vaihdellen usein yhdessä tai useammassa kerhossa viikossa. Pienillä paikkakunnilla tällaista kerhotoimintaa järjestävät usein vain kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt. Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta tulisi järjestää siten, ettei siihen sisälly uskonnonharjoittamista tai uskontokasvatusta.

Elämässä tulee eteen kriisitilanteita, joissa tarvitaan välitöntä henkistä apua. Usein tällaisissa tilanteissa palveluita tarjoavat seurakuntien työntekijät. Kunnissa tulisi huolehtia riittävästä henkilöstöstä ja koulutuksesta, jotta kriisitilanteeseen joutunut voisi saada apua vakaumuksestaan riippumatta.

Vapaa-ajattelijat antoivat vastikään oman lausuntonsa sote-lakipakettiin ja ottivat kantaa eritoten hautaustoimen järjestämiseen. Sote-alueissa on varauduttava siihen, että hautaustoimen julkinen palvelutehtävä ennen pitkää siirtyy julkisen vallan palveluksi. Samaa on pohdiskellut jopa kirkon oma tulevaisuuskomitea lokakuussa valmistuneessa mietinnössään.

Olemme siis kovaa vauhtia menossa kohti sekulaarimpaa Suomea. Toivottavasti ensi kevään kuntavaaleissa ehdokkaatkin ovat sen huomanneet.

Heidi Friman

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry