Valtion tuki uskontokunnille vähenee

Opetusministeriö esitti valtionkirkkojen tukea nostettavaksi, mutta valtiovarainministeriö leikkasi korotuksen pois. Inflaatio huomioiden tuki vähenee noin prosentin.

Lehdistötiedote 29.8.2016

Valtion tuki uskontokunnille vähenee

Vuoden 2017 budjettiesityksessä Evankelis-luterilaisen kirkon saama
valtionrahoitus säilynee nykyisessä 114 miljoonan eurossa. Opetusministeriö
esitti 1,5 miljoonan euron korotusta, mutta valtiovarainministeriö leikkasi
sen pois. Inflaatio huomioiden tuki reaaliarvoisesti vähentyisi prosentin.
Pääosa kirkon tuloista kertyy kirkollisverosta, jonka vuosittain kasvanut
tuotto on yli 900 miljoonaa euroa vuodessa.

Kirkon 114 miljoonan euron budjettirahoitusta perustellaan hautaustoimen,
vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kuluilla.
Budjettiesityksen mukaan hallitus tulee esittämään muutoksia rahoitusta
säätelevään lakiin. Vapaa-ajattelijain liitto on esittänyt tukikohteiden
erillisharkintaa nykyisen könttäsumman sijaaan.
– Jokaista tukikohdetta tulee tarkastella omassa asiayhteydessään, sillä
esimerkiksi väestökirjanpidossa on nyt turhia kirkollisia rönsyjä, sanoo
liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.

Vapaa-ajattelijat kritisoivat myös hautaustoimilakia, joka antaa ev.lut
kirkon hautausmaille etuoikeutetun erityisaseman, myös budjettituen saajana.
Heidän mukaansa hautaustoimi voitaisiin siirtää pääosin kuntien tehtäväksi.

– Siirtymävaiheeseen voisimme ottaa mallia Tanskasta, jonka suurimmissa
kaupungissa on kunnallisia hautausmaita, sanoo Esa Ylikoski.

Valtionvarainministeriö haluaa jäädyttää myös Ortodoksisen kirkon tuen
nykytasolleen. Tuki on noin 2,5 miljoonaa euroa, ja opetusministeriö esitti
siihenkin pientä korotusta.

Myös muita uskontoja tuetaan

Islamilaiset seurakunnat saanevat ensi vuonna noin 75 000 euroa
budjettitukea. Yhteensä valtionkirkkojen ulkopuolisten uskonnollisten
yhdyskuntien tuki on yli puoli miljoonaa euroa. Määrä laskee prosentin
verran.

Suoraa valtiontukea uskonnollisille yhdyskunnille on jaettu vuodesta 2008
alkaen. Epäsuorasti yhdyskunnat voivat saada esimerkiksi kulttuurilehtitukea
jäsenlehtiinsä.

– On absurdia, että vuonna 2016 valtiovalta suoranaisesti tukee uskomuksia,
joidet opetukset ovat ristiriidassa tiedepohjaisen maailmankuvan kanssa.
Tulisiko myös homeopaattien ja horoskooppien tekijöiden saada valtion rahaa,
kysyy pääsihteeri Esa Ylikoski.

Kansataloudellisesti kallis kirkko

Pienuskontojen valtiontukea voidaan perustella uskontojen välisellä
yhdenvertaisuudella, joka toisaalta syrjii uskonnottomia.

– Pääongelma ihmisten yhdenvertaisuudessa uskontojen ja vakaumusten suhteen
on valtiokirkkojen etuoikeutettu julkisoikeudellinen asema ja
kirkollisverojärjestelmä, joka on tullut kansantaloudellisesti kalliiksi,
sanoo Ylikoski. Hän viittaa tanskalaisen tutkijan Sidsel Kjemsin uusiin
tutkimustuloksiin, joiden mukaan Suomen ev.lut. kirkko käyttää 42 prosenttia
enemmän rahaa kuin Tanskan kirkko, joka kuitenkin tuottaa kuitenkin samat
ns. yhteiskunnalliset palvelut kuin Suomen kirkko.