Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Kansalaisaloitteet kaikille: Eutanasialaki toisi avun monille
kimmo / 19.3.2016
Kansalaisaloitteet ovat yksi tapa, jolla tavalliset kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Aloitteen tekeminen tuli mahdolliseksi Suomessa maaliskuussa 2012 ja sen jälkeen niitä onkin kirjattu järjestelmään yhteensä 476 kappaletta. Kaikista kansalaisaloitteista 9 on tähän mennessä saanut kerättyä vaaditut 50 000 allekirjoitusta ja yksi on saanut hyväksynnän eduskunnan käsittelyssä. Läpi mennyt aloite on tietenkin vuotta 2013 värittänyt kansalaisaloite […]

Kansalaisaloitteet ovat yksi tapa, jolla tavalliset kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Aloitteen tekeminen tuli mahdolliseksi Suomessa maaliskuussa 2012 ja sen jälkeen niitä onkin kirjattu järjestelmään yhteensä 476 kappaletta.

Kaikista kansalaisaloitteista 9 on tähän mennessä saanut kerättyä vaaditut 50 000 allekirjoitusta ja yksi on saanut hyväksynnän eduskunnan käsittelyssä. Läpi mennyt aloite on tietenkin vuotta 2013 värittänyt kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Nämä lukemat eivät kuitenkaan ole lannistaneet kansalaisaloitteiden tekijöitä. Vaikka aloite ei tulisikaan hyväksytyksi eduskunnassa tai se ei keräisi vaadittua nimimäärää, herättää se silti paljon tärkeää yhteiskunnallista keskustelua ja voi edesauttaa asioiden edistymistä muita reittejä.

Näin ajattelee myös Exitus ry:n puheenjohtaja Kari Viholainen, jonka käsialaa on joulukuun alussa tehty kansalaisaloite eutanasialain saamiseksi Suomeen. Viholainen on tehnyt pitkän työuran sairaanhoitajana, ja toiminut myös politiikan saralla. Ensimmäistä kertaa hän teki aloitteen eutanasialaista vuonna 2013. Silloin aloite keräsi noin 10 000 allekirjoitusta. Uusi aloite on saanut nyt parissa kuukaudessa n. 3600 allekirjoitusta.

Nykytilanne meillä ja muualla

Nykylainsäädännön mukaan Suomessa avustettu itsemurha on sallittu, mutta aktiivinen eutanasia rikos, josta voi saada enimmillään 8 vuotta vankeutta. Laki tuntuu sekavalta, eikä eutanasiaa käytännössä Suomessa tehdä.  ”Tilanne on hyvin erikoinen, sillä vaikka avustettu itsemurha on sallittua, ei sitä voi missään kuitenkaan saada”, Viholainen huomauttaa.

Useat Euroopan maat sallivat passiivisen eutanasian. Aktiivinen eutanasia on sallittua Alankomaissa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Sveitsissä on samankaltainen lainsäädäntö kuin Suomessakin, jossa avustettu itsemurha on sallittua, mutta aktiivinen kuolinapu ei. Siellä on perustettu klinikka, jossa ihminen voi tiukoin kriteerein saada avustetun itsemurhan. ”Miksi meillä ei ole vastaavaa klinikkaa?”, Viholainen kysyy.

Eutanasialainsäädännön saaminen Suomeen helpottaisi hyvin monen todella huonossa asemassa olevan ihmisen tilannetta, sillä eutanasiaa itselleen haluavat ihmiset ovat potilaita, jotka kärsivät jatkuvista fyysisistä kivuista, joita ei saada hoidettua hyvälläkään terminaalihoidolla tai kivunlievityksellä. Arviolta 200-300 potilasta vuosittain hyötyisi eutanasialain voimaantulosta.

Kansa puolesta, puolueet vastaan

Keväällä 2015 tehdyn kyselyn mukaan noin 75 % suomalaisista kannattaa eutanasiaa. 25-34 -vuotiaiden keskuudessa luku on 87 %. Puolueet ovat kuitenkin perinteisen varovaisia asian suhteen. Vain Vihreät ovat ottaneet myönteisen kannan eutanasia-asiaan ja kirjanneet sen periaateohjelmaansa seurauksena Viholaisen vuonna 2012 tekemästä puoluekokousaloitteesta. Demarinuoret ovat ilmaisseet kannan, että asia tulisi ottaa käsittelyyn.

Eutanasiaa vastustavat tahot ovat esittäneet pelkonsa siitä, että eutanasiaa voitaisiin alkaa käyttämään väärin esimerkiksi vanhusten ja kehitysvammaisten ollessa kyseessä. Viholaisen mukaan pelot ovat kuitenkin täysin aiheettomia. ”Lainsäädännön lähtökohtana tulisi tietenkin olemaan se, että vain kuolemaanjohtavasta sairaudesta kärsivä ihminen itse voi pyytää eutanasiaa itselleen ja se voitaisiin myöntää siinä tilanteessa, kun kaikki lääketieteelliset hoidot on tehty ja jäljellä on enää vain pelkkää suurta kärsimystä,” Viholainen luonnehtii. Potilaan on luonnollisesti oltava oikeustoimikelpoinen ja hänen tulee esittää tahtonsa kuolinapuun toistuvasti.

Uskonto esillä aloitteissa

Kansalaisaloitteiden kirjo on moninainen ja joukkoon mahtuu myös uskontoon ja vakaumukseen liittyviä aiheita.

Vuonna 2014 puhuttanut aborttialoite keräsi huimat 67 000 allekirjoitusta ja eteni siten eduskunnan käsittelyyn. Täysistunto torjui kuitenkin hankkeen selvin luvuin 136-33 joulukuussa 2015, hyväksyen samalla sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön.

Kansalaisaloitteen tavoitteena oli taata terveydenhuollon henkilökunnalle oikeus kieltäytyä abortin tekemisestä vakaumuksellisista syistä. Valiokunta kuitenkin totesi, ettei uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten voi loukata muiden perusoikeuksia. Läpimennessään kansalaisaloite olisi lisännyt alueellista ja taloudellista epätasa-arvoa. Abortin saaminen etenkin pienillä paikkakunnilla olisi voinut vaikeutua.

Samana vuonna kerättiin nimiä myös vapaa-ajattelijoiden vireillepanemaan Yhdenvertainen Suomi -aloitteeseen. Kansalaisaloite uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta keräsi n. 8000 allekirjoitusta. Kansalaisaloite yhteisen katsomusaineen saamiseksi peruskouluihin keräsi reilut 13 000 nimeä puolen vuoden aikana. Nimienkeruu päättyi 13.2.2016.

Parhaillaan palvelussa voi allekirjoittaa aloitteen uskonnollisten teurastusten kieltämiseksi. Aloite on kerännyt ensimmäisen parin kuukauden aikana noin 4600 nimeä.

Heidi Friman

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry