Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Erovyöry näkyy kirkollisveroissa
kimmo / 16.12.2015
Kunnallis- ja kirkollisveron tuottojen ero on paras mittari sille, miten kirkosta eroaminen vaikuttaa kirkon talouteen. Näiden veropohja on sama, eli molempiin vaikuttavat samat verovähennykset. Keskimääräinen veroprosentti vuodesta 2010 vuoteen 2015 kasvoi 1,33 prosentista 1,43 prosenttiin. Kunnallisveroprosentin kasvu oli suhteellisesti pienempi, mutta tämä ero ei olennaisesti vaikuta johtopäätöksiin. Vuonna 2014 kunnallisveron tuotto kasvoi 3,7 prosenttia, kirkollisveron […]

Kunnallis- ja kirkollisveron tuottojen ero on paras mittari sille, miten kirkosta eroaminen vaikuttaa kirkon talouteen.

Näiden veropohja on sama, eli molempiin vaikuttavat samat verovähennykset. Keskimääräinen veroprosentti vuodesta 2010 vuoteen 2015 kasvoi 1,33 prosentista 1,43 prosenttiin. Kunnallisveroprosentin kasvu oli suhteellisesti pienempi, mutta tämä ero ei olennaisesti vaikuta johtopäätöksiin.

Vuonna 2014 kunnallisveron tuotto kasvoi 3,7 prosenttia, kirkollisveron 1,1 prosenttia. Kirkosta eroaminen siis selittää noin 2,6 %-yksikön erotuksen. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 3,9 ja 2,4 prosenttia, erotus 1,5 %-yksikköä.

Vuosien 2013 ja 2014 erotus ei seurannut suoraan vuosien 2012 ja 2013 kirkosta eroamista. Eroamisen vuosivaihtelu ei yleensäkään heijastu heti veroihin. Syy on se, että iso osa eroajista on nuoria opiskelijoita. Niinpä esimerkiksi 2010 homoillan jälkeen eronneista osa näkyy kirkon taloudessa vasta tänä vuonna.

Kääntäen verotulojen vähentyminen jatkuu, vaikka eroaminen vähenisikin. Kirkkoon enemmän kuuluvia ikäluokkia siirtyy koko ajan eläkkeelle ja aikanaan hautausmaalle, vähemmän kuuluvia ikäluokkia siirtyy työelämään.

Verohallinnon tilastojen mukaan valtionkirkkoihin kuulumattomat maksavat jonkin verran enemmän veroja. Osittain tämä selittyy iällä ja asuinpaikalla, mutta arvioni mukaan ei täysin. Ilmeisesti me uskonnottomat olemme prosentin verran ahkerampia tekemään töitä.

Valtionkirkot saavat myös osuuden yhteisöveron tuotosta vielä tältä vuodelta. Vuonna 2016 siirrytään suoraan valtionrahoitukseen, jolla on tarkoitus korvata hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito.

Hallitus arvioi muutoksen yhteydessä, että tämä tulee maksamaan 114 miljoonaa euroa, ja rahoitus on mitoitettu tämän mukaan. Vuonna 2014 kirkkojen yhteisövero-osuus oli 124 miljoonaa. Ylimääräistä tukea evankelis-luterilainen kirkko sai siis viime vuonna ainakin kymmenen miljoonaa euroa.

Jori Mäntysalo

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry