Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Älä ruoki trollia
kimmo / 11.10.2015
Internetin ihmemaassa on monia kompastuskiviä. Erilaisten, oman kuplan ulkopuolella vaikuttavien ja ajattelevien ihmisten kanssa väittely on yksi parhaita internetin anteja, mutta miten tunnistaa keskustelut joihin kannattaa osallistua ja milloin keskustelukumppani haluaa vain trollata? Netin keskustelupalstoilla käydään useimmiten kiivasta sananvaihtoa. Kasvottomuuden taakse kadotessa saattaa helposti unohtaa hyvän keskustelukulttuurin periaatteet ja syyllistyä yksinkertaistuksiin, juupas-eipäs-väittelyyn, keskustelukumppanien nimittelyyn ja […]

Internetin ihmemaassa on monia kompastuskiviä. Erilaisten, oman kuplan ulkopuolella vaikuttavien ja ajattelevien ihmisten kanssa väittely on yksi parhaita internetin anteja, mutta miten tunnistaa keskustelut joihin kannattaa osallistua ja milloin keskustelukumppani haluaa vain trollata?

Netin keskustelupalstoilla käydään useimmiten kiivasta sananvaihtoa. Kasvottomuuden taakse kadotessa saattaa helposti unohtaa hyvän keskustelukulttuurin periaatteet ja syyllistyä yksinkertaistuksiin, juupas-eipäs-väittelyyn, keskustelukumppanien nimittelyyn ja näiden älyn kyseenalaistamiseen. On yksi asia menettää malttiinsa ja kirjoittaa jotain harkitsematonta, mutta kokonaan toinen kysymys on trollaaminen ja trollaantuminen.

Trollaus on internet-slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä, jonka tavoite on aiheuttaa kiivaita reaktioita eli fleimejä. Suomenkieliseksi vastineeksi trollaukselle on ehdotettu sanaa ”vedätys”. Yleensä trollaaja esittää jostakin kuumasta, kiistanalaisesta aiheesta äärimmäisen mielipiteen esittäen sen vastustajien kantaa halventaen, positiivisia argumentteja esittämättä. Usein trollaus on tarkoituksellisen naiivi ja sisältää niin monta väärinkäsitystä tai vääristelyä, että liki jokaisen tekisi mieli oikaista edes osa – ja jos oikaisemiseen rupeaa, siitäpä tuleekin vuodatus. Myös viestejä, jotka näyttävät kokemattoman tai lapsellisen kirjoittajan postaamilta, on syytä epäillä trolleiksi. Esimerkiksi sama sanoma saatetaan toistaa loputtomasti samoin sanoin. Trollaaja sitten naureskelee muiden reaktioille samaan tapaan kuin hiekkalaatikolla hiekkaa muiden päälle heittelevä lapsi. Trollaukseen voi liittyä myös viestien massalähetystä, jolloin trolli lisää foorumeille tahallaan useita samoja puheenvuoroja toisten keskustelijoiden ärsyttämiseksi. Samaa tarkoittava suomenkielisillä palstoilla syntynyt sana on provo, sanasta provokaatio.

Sanaa käytetään usein väärin tahattomasti, mutta joskus myös tahallisesti lyömäaseena kanssakirjoittajia vastaan. Keskustelut lähtevät helposti: ”Älä trollaa” – ”Älä fleimaa” -tasolle, kun argumentit loppuvat. Pelkkä kritiikki tai eriävä mielipide, radikaalikaan sellainen, ei kuitenkaan vielä ole trollausta, ellei tavoitteena ole pelkkä ärsyttäminen.

Tutkimusten mukaan pahimmillaan trollaus on järjestelmällistä kiusantekoa tai poliittista propagandaa. Jopa 28% yhdysvaltalaisista myöntää trollanneensa tahallisesti. Trollausta voidaan käyttää myös taktisena aseena. Helsingin Sanomat nostatti kohun kertoessaan Pietarissa toimivasta Venäjän valtion hallinnassa olevasta ”trollitehtaasta”. Siellä työskentelevien ihmisten tehtävänä oli osallistua nettikeskusteluihin ja kehua presidentti Putinia.

Netiketti (eli netti-etiketti) suosittelee olemaan ”ruokkimatta trollia”. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin ikään kuin niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, sillä muutaman ihmisen trollaantuminen saattaa aiheuttaa trollaustarkoituksessa aloitetun keskustelun laajenemisen tai olemassa olevan keskustelun väärille urille ajautumisen. Käytännössä trollausta voi olla äärimmäisen vaikea erottaa pelkästä syvästä tietämättömyydestä tai tyhmyydestä, joskin säännölliset trollaajat yleensä oppii tunnistamaan. Toisaalta se ei ole yleensä tarpeenkaan, koska kummassakin tapauksessa on yleensä fiksuinta olla välittämättä koko jutusta. Varo joutumasta koukkuun, trollaantumasta. Ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan.

Suvi Auvinen
Lähde: Jukka Korpela – Nyysiopas

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry