Jumalharhojen, uskomusten ja monenmoisten poppapersoonien palvontaan on maapallollamme mielettömät määrät ainetta ja energiaa, työtä, työkansaa ja varallisuutta kulutettu ja ilmeisesti vielä pitkään kulutetaan. Sen kaiken kun voisi jo pahoin turmellun luonnon ja ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi valjastaa! Sadat atomimiilut, sodat ja nälänhädätkin siten tarpeettomiksi tehtäisiin.

Ihmisyhteisöt ovat vuosituhansia olleet monen sortin uskovaisten johdateltavissa, juksattavissa, papiston painostuksen, vainonkin vallassa. Perin on verkkaan kansojen pariin valistus virinnyt, valjennut. Enimmäkseen nyt jo suvaitsevammassa maailmassa asumme. Toisinajattelijoita ei meillä enää polteta eikä ruukun sirpaleilla raadella, kallioperän kappaleilla kuoliaiksi kivitetä. Kuitenkin usein jo lapsuudesta lähtien itsenäisesti ajattelevia kansalaisia eri tavoin, suoraan tai kiertäen, hiostetaan, hiillostetaan, karsastetaan, kartetaan. Etenkin menneisyyden uskomusten, tarpeettomien taakkojen kantoon viehtyneissä, pinttyneissä piireissä. Siksikään eivät kaikki katsomuskeskustelijat tohdi vieläkään nimiään mainita.

Vapaasti ajattelevat suomalaiset miehet ja naiset aivan aiheellisesti tavoittelevat nykylainkin mukaan kaikille kansalaisille kuuluvaa vakaumuksen vapautta kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Tampereen vapaa-ajattelijat käynnistivät vuonna 2003 kirkosta eroamista suuresti huojentavan, mainion menetelmän, eroakirkosta.fi:n. Se on suonut sadoilletuhansille oikeasti heränneille vaivattoman väylän vapauteen teeskentelyn ja valheiden tahmeista verkostoista.

Saduilla, tarinoilla, legendoilla, kummitusjutuilla, joulupukeilla ynnä muulla huuhaalla toki voi edelleen olla pieni sijansa kansakuntien elonpiireissä. Kaikille ihmisille kuitenkin ihan on riittämiin sarkaa ja virkaa, olemassaolon ja elämän tarkoitusta toinen toisemme pyyteettömässä auttamisessa ja palvelemisessa.

Kiiom Mikko Tammerforssin nuapurista