Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Uskomaton maailma
Jouni Vilkka / 9.9.2014
Tampereen Vapaa-ajattelijat järjestää avoimen Uskomatonta - mutta totta! -seminaarin. Aika: 27.9.2014 klo 13:00. Paikka: Työväenmuseo Werstaan auditorio, Väinö Linnan aukio, Tampere.

Koonnut Suvi Auvinen

 

Kohusaarnaaja saarnasi tyhjille penkeille

Yhdysvaltalainen karismaattisen kristillisen liikkeen saarnaaja David Herzog piipahti Helsingissä heinäkuussa. Herzog kohkasi herättävänsä kuolleita ja saarnaajan visiittiä varten olikin varattu mahtipontisesti Olympiastadion.

 

Stadion ei kuitenkaan täyttynyt. 15 000 paikasta noin puolet täyttyi seuraamaan Herzogin esitystä.

 

Mediapersoona Johanna Tukiainen sai aikaiseksi tiettävästi tapahtuman ainoan höpökohun, sillä Ilta-Sanomat uutisoi näyttävästi valokuvan kera Jeesuksen kasvoista, jotka ilmestyivät Herzogin rukoillessa Tukiaisen hiuksiin.

 

Herzog on kristillisissä piireissä mielipiteitä jakava henkilö. Ev.lut. kirkon makuun Herzog on liian radikaali, ja Kotimaa24 uutisoi saarnaajan olevan lähempänä new age -liikettä kuin kristinuskoa. Herzog vastasi tähän YouTube -kanavallaan uhkauksin: ”Suomessa on pari kirkkokuntaa, jotka käyttävät paljon aikaa ja rahaa hyökätäkseen Jeesusta vastaan. Jos toimintamme on Jeesuksesta, pankaa merkille sanani, heille tapahtuu jotakin hyvin pahaa”, Herzog sanoi.

 

Vapaa Ajattelija jää seuraamaan tapahtumia kiinnostuneena.

 

Kirkko ei ole työmarkkinaosapuoli

Työmarkkinajärjestöt ja evankelis-luterilainen kirkko tekivät selvityksen arkipyhistä. Kirkko ei tietenkään hyväksynyt sitä, että sen oikeutta säätää kirkkolaissa kaikkien suomalaisten vapaapäivistä rajoitettaisiin. Kaikkia koskevan lain sisältö ei kuulu yhdelle uskontokunnalle. Suomeen on laadittava laki yleisistä juhlapäivistä. Tähän lakiin tulee kirjata esimerkiksi joulun ja itsenäisyyspäivän ajankohdat. Työaikalain ja muiden lakien viittaukset evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolakiin on poistettava.

 

Nyt kaksi vapaapäivää määrätään joustamattomasti kirkkokalenterin mukaan. Niiden sopiminen joustavasti olisi parempi sekä yksilöiden että työpaikkojen kannalta. Kuollut perinne, kuten helatorstai, ei tarvitse mainintaa laissa. Elävä perinne, esimerkiksi joulu, on toinen asia. Perinteiden mahdollisesti muuttuessa on lain voitava mukautua siihen riippumatta uskonnollisista opeista.

 

Merkitystä on sillä, juhlitaanko esimerkiksi vappua laajasti. Juhlinnan syyllä – pyhä Wahlburg, ylioppilaiden tai työväestön juhla, tai yksinkertaisesti kevään alun juhla – ei ole merkitystä.

 

Järkevä työnantaja tietenkin antaa lomaa esimerkiksi niille työntekijöille, joille esimerkiksi helatorstai tai ramadan-kuun alku on tärkeä päivä. Toisaalta nytkään ei vapaata kaikille voida myöntää, koska esimerkiksi palokuntien ja sairaaloiden on toimittava aina.

 

Perussuomalaista itkua

Perussuomalaisten Timo Soini huomioi vapaa-ajattelijat blogissaan kesän aikana. Soini kirjoitti:Vapaa-ajattelijatkin ovat kesälomalla. Muutama päivä sitten Yle kertoi muslimialokkaista, jotka viettävät rukoushetkiä armeijassa ja paastoavat. Minulle sopii. Jos kristityt harjoittavat uskoaan armeijassa, vapaa-ajattelijat huutavat kitalaki napaan asti auki, että ei tällaista pidä suosia.”

 

Vapaa-ajattelijat eivät näe ongelmana sitä, jos jonkun uskonnon omaksuneet pitävät “omia rukoushetkiään” ja harjoittavat itse uskoaan. Liitto on sen sijaan arvostellut sitä, että ev.lut. kirkkoon kuuluvilla on armeijassa ollut “palvelusvelvollisuutena” pakko osallistua hartauksiin ja jumalanpalveluksiin ja että uskonnollisia tilaisuuksia on tyrkytetty muillekin ilman asianmukaista vaihtoehtoista ohjelmaa.

 

Vapaa-ajattelijoiden Esa Ylikoski lähettää terveisiä Soinille: ”Mielestämme julkisen vallan instituution ei tule organisoida uskonnonharjoitusta, koska uskonnonharjoitus on luonteeltaan yksilöllistä ja yhteisöllistä, ei valtiollista. Mahdollisten rukoushetkien tulisikin juuri aina olla “omia”. Valtion tai kunnan puuttuminen asiaan rikkoo yhdenvertaisuuden lisäksi myös uskonnonvapauden ns. negatiivista ulottuvuutta, oikeutta ilman painostusta olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen.”

 

 

Rukoiluttaminen arkipäivän indoktrinaatiota

Iltalehti uutisoi, kuinka helsinkiläisessä iltapäiväkerhossa lapsia on ruokarukoilutettu, vaikka kerhon kuuluisi kaupungin ohjeiden mukaan olla vakaumukseton. Tämä menettely ei ole mitenkään harvinaista seurakuntien iltapäiväkerhoissa; vastaavia tapauksia on tullut vapaa-ajattelijoiden tietoon useita.

 

Ruokarukoiluttaminen on ihmisoikeuksiin kuuluvan uskonnon ja omantunnon vapauden vastaista. Siinä yhdistyy sekä käytännön painostus osallistumiseen että uskonnollinen indoktrinaatio eli piilovaikuttaminen. Jos ja kun ohjattua ruokarukoiluttamista ei ole, mikään ei estä lapsia lukemaan ruokarukousta itsekseen, jos heidät on sellaiseen kotona opetettu. Hyvä ratkaisu voi olla myös yhteisen hiljentymisen tai leikkimielisen ruokalorun käyttäminen rauhoittumiseen.

 

– Lapselle auktoriteetin asemassa olevan aikuisen – opettajan, iltapäiväkerho-ohjaajan tai rehtorin – malli ja kehotus rukoilla on vahvaa painostusta, eikä kenenkään lapsen tulisi joutua kokemaan sellaista näin herkässä ja yksityisessä asiassa, toteaa Vapaa-ajattelijoiden Petri Karisma.

 


 

Tampereen Vapaa-ajattelijat järjestää avoimen Uskomatonta – mutta totta! -seminaarin.

Aika: 27.9.2014 klo 13:00

Paikka: Työväenmuseo Werstaan auditorio, Väinö Linnan aukio, Tampere

 

Teema: ”Uskonnottomat koulussa”

 

Onko koulussa tilaa uskonnottomille? Miksi peruskoulu on uskonnollisempi kuin yhteiskunta sen ulkopuolella? Saako laulaa Suvivirttä? Onko pakko laulaa Suvivirttä?

 

Peruskoulun katsomusopetus ja katsomuskulttuuri puhuttavat: uskonnonharjoitus on arkea koulumaailmassa, katsomusaineopetuksen järjestelyt vaihtelevat ja aamunavauksen ajaksi saattaa joutua käytävään. Millainen on koulun tulevaisuus uskonnollisesta näkökulmasta? Entä uskonnottomasta?

 

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Seminaarin ohjelmaan kuuluu paneelikeskustelu. Keskustelijoina ovat:

 

Kimmo Ketola, kirkon tutkimuskeskus

Tuovi Pääkkönen, vuoden uskonnonopettaja

Eero Salmenkivi, filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikan yliopistonlehtori

Satu Elo, Latokartanon koulun rehtori

Sofia Nykänen, joka kyseenalaisti lukiolaisena uskonnollisten tilaisuuksien pakollisuuden

 

Paneelia vetää näyttelijä Eppu Salminen.

 

Aiheesta alustavat Tampereen Vapaa-ajattelijoiden aktiivit sekä panelistit.

 

Lisätietoja osoitteessa

vapariseminaari.com

 

Tervetuloa!

 

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry