Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Maailman humanistikongressi antoi Oxfordin julistuksen
Jouni Vilkka / 9.9.2014
Vapaa Ajattelija seuraa kiinteästi globaalisti merkittäviä sekularistitapahtumia. Maailman humanistikongressi toi yhteen suuren määrän vapaita ajattelijoita ympäri planeettaa.

Esa Ylikoski

 

Maailman humanistikongressi (World Humanist Congress) kokoontui 8.-10. elokuuta Oxfordissa kooten tuhat osallistujaa 63:sta eri maasta. Päätösistunnossa hyväksytty Oxfordin julistus tiivisti tapahtuman pääteeman, sanan- ja ajatuksenvapauden sekä katsomusten vapauden puolustamisen ja edistämisen tärkeyden ja ajankohtaisuuden maailmassa. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja niitä uhataan maailmassa sekä poliittisin että uskonnollisin motiivein.

 

Kolmen vuoden välein pidettävässä sekularistien suurtapahtumassa oli edustajia humanistijärjestöjen lisäksi laajasti myös vapaa-ajattelija-, rationalisti- ja ateistijärjestöistä. Suomea edusti vain kolme osallistujaa, kaksi henkilöä Humanistiliitosta ja allekirjoittanut Vapaa-ajattelijoista. Kolmen vuoden takaisesta järjestäjämaasta Norjasta oli yli kymmenkertainen osallistujamäärä. Vuonna 2017 tapahtuma järjestetään Brasiliassa.

 

Järjestäjänä oli Maailman humanistinen ja eettinen unioni IHEU, mutta Britannian humanistiliitto hoiti monipuolisen ohjelman käytännön järjestelyt sujuvasti laajalla talkootyöllä. Kongressipaikka Oxford tarjosi tiede- ja kulttuurikaupunkina laajan kattauksen tieteen ja humanismin kehityksestä. Pääpaikkana oli Sheldonia-teatteri ja tapahtumia oli mm. Ashmolean-museossa. Komisario Morsen yli kuuteenkymmeneen Oxford-murhaan ei tullut lisäystä.

 

Tapahtuman pääesiintyjiä olivat professori Richard Dawkins, kirjailija Philip Pullman ja professori A. C. Grayling, kaikki myös Iso-Britannian liiton varapuheenjohtajia sekä kirjailija Taslima Nasrin, jonka karkotuksesta Bangladeshista oli tullut kuluneeksi tasan 20 vuotta. Nasrin asuu nykyään Intiassa, mutta on sielläkin joutunut kärsimään vanhasta jumalankieltopykälästä.

 

Feministiksikin tunnustautunut Dawkins toi esiin, että ateismi tarvitsee myös moraalisen ulottuvuuden, minkä tarjoaa humanismi sekä tietenkin ajatuksenvapaus. Hän pahoitteli ateismin poliittista leimaamista ja demonisointia varsinkin Yhdysvalloissa. Dawkins mainitsi esimerkin eräästä äidistä, joka ei ollut niinkään pahoillaan siitä, että hänen tyttärensä ei enää uskonut Jumalaan, vaan siitä, että tytär oli sen lisäksi vielä ateistikin.

 

Rauhan uskontoja” ja ihmisoikeusvaikuttajia

Vuoden 2014 Humanismi-palkinnon saanut Nobel-palkittu kirjailija Wole Soyanka oli sairauden vuoksi estynyt saapumasta, mutta hänen vahva ihmisoikeustyöhön kannustava kiitospuheensa luettiin päätösistunnossa. Ainakin tunnetasolla Soyankan ja Nasrimin vetoavat, toimintaan haastavat puheenvuorot kokouksen päätösistunnossa nousivat arvostettujen brittiprofessorien hienojen esitysten edelle.

Nasrin sanoi vastustavansa terrorismia, olipa se islamilaista, hindulaista, juutalaista tai kristillistä. Hän kuitenkin esitti vahvan protestin erityisesti islamin uskontoon, koska ei ollut missään vaiheessa elämäänsä kokenut sitä ”rauhan uskontona”, sekä erityisesti sen naisia sortavia piirteitä kohtaan. Jää nähtäväksi, koska islam alkaa vastata Nasrinin heittämään ”tasa-arvon” haasteeseen ja luvata naisille paratiisissa 72 nuoren miehen seksipalveluja.

 

Esiintyjinä oli myös useita ihmisoikeusaktivisteja, joita oli pidetty vangittuina tai muuten uhattu mielipiteensä ja toimintansa johdosta: Gulalai Ismail Pakistanissa, Agnes Ojera Keniassa ja Asif Mohiuddin Bangladeshissa, Leo Igwe Nigeriassa. Mohiuddinille luovutettiin IHUE:n palkinto ihmisoikeustyöstä.

 

Pääistuntojen lisäksi kolmena päivänä oli useita rinnakkaisistuntoja, joihin kaikkiin ei voinut osallistua. Esimerkiksi kirjailija Nick Cohen eritteli sananvapautta internetissä ja toi esiin myös itsesensuurin sekä työnantajien tiukentuneen kontrollin. Anahi Ayala Iacucci piti konkreettisen esityksen suunnitelmallisesta vihapuheesta sosiaalisessa mediassa esimerkkinään Burma, Kenia ja Keski-Afrikan tasavalta. Monella foorumilla ihmisoikeustyötä tehnyt Matt Cherry nosti puheenvuorossaan esiin kuolemanrangaistuksen käytön muun muassa uskosta luopumisen ja ateismin johdosta sekä niiden ilmaisemisen johdosta.

Oxfordin julistuksesta sekä edellä mainituista ja monista muista puhujista on lisäinfoa järjestäjän ja tapahtuman nettisivuilla.

 

IHEU:n yleiskokous ja poliittisen asiakirjan luonnos

Kolmipäiväisen maailmanfoorumin ympärillä pidettiin myös järjestävän seuran jäsenjärjestöjen ja liitännäisjäsenten yleiskokous. Tämä vuosittain pidettävä kokous käsitteli sääntömääräisesti vuoden 2013 toiminta- ja talousraportit. Lisäksi asialistalla olivat varainhankinta, josta oli alustus ja lyhyt keskustelu, keskustelun ja äänestyksen jälkeen syntynyt hylkäävä päätös liittymisestä YK:n parlamentaarista neuvostoa ajavaan kampanjaan sekä keskustelu IHEU:n poliittista linjaa kokoavasti kuvaavasta 10-sivuisesta asiakirjaluonnoksesta.

 

Tämä IHEU:n poliittisia linjavetoja summaava tekstiluonnos ja sen sisältämä jäsennys voi olla hyödyllinen myös suomalaisen sekularistiliikkeen, vapaa-ajattelijain ja humanistien kannalta. Ja samalla laillahan Vapaa-ajattelijain liitossa on tarkoitus koota eri asioihin otettuja kantoja, jäsentää ne sekä päivittää ja jalostaa ne uusin täydennyksin tavoiteohjelmaksi ja tiekartaksi eteenpäin.

 

IHEU:n asiakirjaluonnoksessa oli tavoiteltu tasapainoa hyvän elämän ainesten ja eettisten arvojen tavoitteiden sekä toisaalta uskontojen niihin pohjautuvan aiheellisen kritiikin välillä. Uskontojen konkreettinen kritiikki on välttämätöntä, mutta silti pääpaino tulee olla positiivisissa arvoissa ja tavoitteissa. Evästyskeskustelun jälkeen editoitava uusi versio tulee syyskuuhun mennessä jäsenjärjestöille jatkopohdintaa varten.

 

Poliittisen kannanoton rakenne oli seuraava:

 

I Johdanto, jossa tuotiin esiin sekulaarin humanistisen ajattelun perusarvot ja tavoitteet.

 

II Ihmisoikeudet ja syrjimättömyys -pääluku, jossa kuvataan yleismaailmallisten ihmisoikeuksien perusteet sekä kuvataan erikseen mielipiteen ja ilmaisun vapautta, uskonnon ja omantunnon vapautta. Uhat vapauksille johtuvat uskonnollisista tai poliittisista dogmeista, äärimuotona kuolemanrangaistus ateismista ja jumalanpilkasta.

 

Erillisessä alaluvussa käsitellään syrjintää ja vapauksien puutetta erikseen eräitä väestöryhmiä koskien: naisia, lapsia, etnisiä vähemmistöjä, uskontoihin tai katsomuksiin kiinnittyneitä ihmisryhmiä sekä tietyn seksuaalisen orientaation tai sukupuolisen identiteetin omaavia.

 

Oma alalukunsa koskee lisäksi ihmiskehoa ja elämän alkua ja kuolemaa, kuten seksuaalisuuden ja lisääntymisterveyden ihmisoikeuskysymyksiä, joita uhataan vakavasti usein nimenomaan uskonnollisperäisin motiivein sekä oikeutta arvokkaaseen kuolemaan.

 

III Hallintoa koskeva pääluku, jossa otetaan kantaa demokraattisen poliittisen päätöksenteon piirteisiin. Ensimmäisenä kohtana hyvälle hallinnolle on sekularismi, joka tarkoittaa kirkon ja valtion eroa tai ainakin neutraalisuuteen suhteessa uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin. Tärkeällä sijalla on myös julkisen vallan ja palvelujen toiminnan nojaaminen lakiin sekä ihmisoikeusperusteisuus. IHEU kannattaa myös konfliktien rauhanomaista ratkaisua YK:n ja muiden kansainvälisten toimielinten avulla. Mikään dogmaattinen uskonnollinen tai muu katsomus ei saa olla perusteena väkivallan käyttöön.

 

IV Kasvatus sekä tieteellinen ja kulttuurinen kehittäminen -pääluku tuo esiin sekä positiivisia arvoja ja tavoitteita että niiden toteutumiseen liittyviä uhkia. Uskontoihin ja katsomuksiin liittyvä indoktrinaation eli piilovaikuttamisen kielto nostetaan esiin.


V Inhimillistä kehitystä ja ympäristöä koskeva pääluku on viimeinen ja ensimmäisessä luonnoksessa vielä varsin lyhyt. Lyhyys johtuu siitä, että asiakirjaluonnokseen on koottu IHEU kannanottoja, ja ympäristökysymyksiin ei ole toistaiseksi otettu kovin lukuisasti kantaa.

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry