Vapaa-ajattelijat äänestävät liittokokouksessa puheenjohtajastaan. Ehdolle on
asettunut kaksi toimijaa: Kim Sjöström ja liiton nykyinen puheenjohtaja Petri Karisma.
Mitä ehdokkaat ajattelevat ajankohtaisista asioista? Ehdokkaille lähetettiin kolme
kysymystä, joihin pyydettiin vastauksia. Alla olevat ovat ehdokkaiden itsensä kirjoittamia
ja editoimattomia tekstejä.
Kim Sjöström
Mitä uskonnottomien edunvalvonnassa pitäisi tehdä ?
Poliittinen vaikuttaminen. Esittelen tässä lyhyesti suunnitelmani uskonnottomien asian tuomiseksi tehokkaasti nimenomaan Kokoomuspuolueen poliitikkojen ja äänestäjien punnittavaksi. Aion toteuttaa suunnitelmaani siitä riippumatta, valitaanko minut liiton puheenjohtajaksi vaiko ei. Puheenjohtajana pystyn viemään toteutusta tehokkaammin lävitse. Siksi liittokokousedustajien kannattaisi valita minut.
Kokoomuspuolueessa yksikään kansanedustaja ei näytä rohkenevan olla uskonnottomien puolella, kun sitävastoin todella moni kokoomuksen kansanedustaja puhuu ja tekee uskonnottomien oikeuksien vastaisia tekoja. Kokoomusta ei vielä ole pelottanut uskonnottomien äänestäjien menettämisen uhka.
Suureen poliittiseen puolueeseen pystyy vaikuttamaan toisinaan raflaavammin sen ulkopuolelta kuin sisältä. Äänestäjien merkittävän lukumäärän ja tulevaisuuden menettämisen pelko ohjaa puolueita pidättymään pahimmista tekosista ja muuttumaan suopeammaksi äänestäjäsegmentin toiveille. Jos eivät muutu, tai muuttumisesta huolimattakin silti, puolue saattaa menettää pysyvästikin äänestäjiä, segmentin toiveita paremmin vastaavalle vaihtoehdolle.
Kokoomus-suuntaisesti ajatteleville äänestäjille onkin siksi tarjottava vaaleissa äänestettäväksi vaihtoehto, jonka talouspolitiikka on melko samanlaista kuin kokoomuksella (ehkä ripauksen verran inhimillisempää), mutta joka on selkeästi antiklerikalistinen. Vaihtoehto, jonka ehdokkaita äänestäessään, äänestäjät voivat luottaa että ääni ei valu ehdokaslistan koostumuksen takia kenenkään uskonnollismielisen ehdokkaan hyväksi eikä pönkittämään uskonnottomien oikeuksia vastaan toimivien poliitikkojen vertauslukuja.
Kutsun tätä poliittisen kentän vaihtoehtoa nimellä Liberaalinen vaaliryhmä. Projektia voimme kutsua nimellä “Piikki Lihaan Uskonnollismieliselle Kokoomukselle”.
Porvarillisesti ajattelevia uskonnottomia on maamme äänestäjistä jo varmasti ainakin satatuhatta. Näen lähiaikojen ja pidemmälläkin tähtäimellä politiikassamme erityisen tärkeänä sellaisen poliittisen vaikuttamisen, jolla uskonnottomien asia saadaan lävitse poliittisen kartan porvarillisemmassa puoliskossa – jossa nykyään uskonnottomien asiaa eivät uskalla ajaa mitkään puolueet eivätkä oikein ketkään kansanedustajatkaan.
Pitää toteuttaa tilanne jossa Kokoomuspuolue ei pysty uskottavasti esiintymään vapaamielisten maallisten ihmisten puolueena. Uskonnottomien oikeuksien vähättely pitää saada vahingolliseksi toimintatavaksi politiikassa.
Toivotan ihmiset tervetulleiksi mukaan projektiin. Jo eduskuntavaaleissa on tarkoitus asettaa antiklerikalistisen Liberaalisen listan ehdokkaita.
Kampanjasivuni:
Jälkikirjoitus: Edelleen ovat täysin ajankohtaisia myös ne linjaukset joita kirjoitin Vapaa Ajattelija 3/2011 sivulla 11. Uskonnonharjoittamisen poistaminen kouluista, kirkon julkisoikeudellisen aseman käyttäminen sen haitaksi, uskontojen henkisen lahouden pitäminen julkisuudessa, oman vapaaehtoisorganisaation sopuisa johtaminen. Niitä myös aion yhä toteuttaa.
Petri Karisma
1. Mihin asioihin haluat ensisijaisesti keskittyä puheenjohtajakaudellasi?
Vaikka Liitto on onnistunut erittäin hyvin tiedottamisessa ja muussa julkisessa tavoitteiden eteenpäin viemisessä, on toiminnan linjakkuuteen kiinnitettävä huomiota. Tulevalla liittokokouskaudella on liitossa paikallisyhdistysten ja kaikkien kiinnostuneiden avustuksella aloitettava määrätietoinen strategiatyö. Tämän strategiatyön tuloksena tulisi löytyä ne toimintalinjat ja -ajatukset, miten saamme asiamme parhaiten suuren yleisön, media ja päättäjien tietoon ja ymmärrykseen.
Strategiatyön yhteydessä on selvitettävä, miten ja mistä vapaa-ajattelijat tunnetaan. Koska teemme hyvin merkittävän osan työstämme julkisuuden kautta on erittäin tärkeä tietää, mitkä asiat ymmärretään ja mitkä ei. Kun tiedämme tarkemmin, miten toimintaa linjataan, niin voimme helpommin muodostaa tavoitteet ja päämäärät, jotka ohjaavat toimintaa. Samoin mm. suuren yleisön on helpompi samaistua tahoon, joka on selvästi tuonut esille mihin se pyrkii.
2. Mikä ovat mielestäsi vapaa-ajattelijain liiton tärkeimmät kehittämistehtävät?
Vaikka kuluneella liittokokouskaudella on saatu paljon aikaan, olemme kuitenkin vasta päässeet alkuun. Sähköinen toiminta on onnistunut hyvin ja siinä on saavutettu tuloksia. Nyt on hyvä aika keskittyä jalkatyöhön. Tähän kuuluu paikallisyhdistystyön kehittäminen ja jäsenhankinta. Pitää löytää keinoja, miten kohtaamme ihmisiä kasvotusten. Ihmisten kohtaaminen on aivan erinomainen tapa saada ihmiset puolelleen.
Liiton uudistuvat internet-sivut tulevat tukemaan paikallisyhdistysten toimintaa ja jäsenhankintaa. Kun uudet sivut saadaan kuntoon, niin pystymme tarjoamaan kaikille halukkaille paikallisyhdistyksille omat nettisivut. Nettisivut on tehty mahdollisimman helpoksi ottaa käyttöön ja hallita. Koska paikallisyhdistysten internetsivut ovat samassa kokonaisuudessa liiton sivujen kanssa, on tuen antaminen helpompaa. Uusien sivujen suunnittelussa on lähdetty jäsenhankinta edellä.
3. Miten vapaa-ajattelijoiden pitäisi mielestäsi edistää uskonnottomien asemaa Suomessa?
Maltti on valttia. Paras tie uskonnottomien aseman paranemiseen on se, että saamme karistettua harteiltamme änkyrän ja yksioikoisen toimijan viitan. Kukaan, ei suuri yleisö, media eivätkä päättäjät ota tosissaan toimijaa, joka vuosi vuoden jälkeen saarnaa samaa säveltä. Meidän täytyy löytää meneillä olevista yhteiskunnallisista keskustelun aiheista monia eri kulmia. On oleellista löytää mahdollisia välitavoitteita, jotka mahdollistavat asian eteenpäin viemisen pala palalta. Tietenkään lopullista tavoitetta ei saa unohtaa, vaan siihen pyritään askel kerrallaan. Ei ole järkevää hirttäytyä yhteen totuuteen. Keskeistä on osallistua keskusteluun. On aivan varma, että näissä kysymyksissä keskustelu mahdollistaa muutoksen. Jos mielessä on vain yksi totuus, niin silloin keskusteluun osallistuminen on vaikeaa, ellei mahdotonta.