Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Yhdistysten historiaa: Lapuanliikkeen ajoista Valtaojan vierailuun
Jouni Vilkka / 14.5.2014
Kotkan vahva vapaa-ajattelijaliike syntyi työväenliikkeen oheen.

Hannu Eklund


Kotkan vapaa-ajatteluliikkeellä oli alun alkaen vahva yhteys työväenliikkeeseen, joka on hallinnut kaupunkia lähes aina. Kotka sai vasemmistoenemmistön jo epädemokraattisten kunnallislakien eli veroäyripohjaisen äänioikeuden aikana 1907, mitä tosin selitti porvarien kieliriita. Kotkan kirkosta eronneiden yhdistyksen syntyaikoihin vasemmistolla oli vaaleissa yli kahden kolmasosan kannatus, vaikka sisällissota oli aiheuttanut valtavat tappiot. SDP:n lisäksi Sosialistinen Työväenpuolue sai paljon kannatusta 20-luvulla.

Eronneiden yhdistys syntyi ns. vanhan KTY:n hallitsemassa komeassa työväentalossa 4.10.1929. Se kiinnittyi työväenyhdistykseen, nimenomaan sen radikaaliin haaraan, joka oli 1920-luvun kuluessa saanut vallan tannerilaisilta sosialidemokraateilta. He joutuivat etsimään toimitilaa muualta. KTY:n aktivistit liittyivät ilmeisen luontevasti kirkosta eronneiden yhdistykseen, jonka toimisto oli samassa talossa. KTY:n jäsenistö oli valtava, koska siihen kuuluivat myös ammattiyhdistysten jäsenet.

Jotta kansalaissodan jälkeisistä ankarista vasemmiston sisäisistä suuntariidoista olisi pysytty erossa, KTY erosi SDP:stä jo 20-luvun alussa ja muuttui taloudelliseksi yhdistykseksi. Reunavasemmiston saatua vallan sosialidemokraatit syyttivät, että KTY palveli Moskovasta ohjattua kommunismia ja että muut ajetaan ulos.

Kirkosta eronneiden (vapaa-ajattelijain) yhdistys ei ollut KTY:n osasto vaan ikään kuin ulkojäsen. Eronneet olivat aktiivisia järjestöihmisiä, mutta etusijalla olivat KTY ja ammattiyhdistys. Vapaa-ajattelijatoiminta ei ollut pääasia. Myös kulttuuri- ja urheiluharrastukset olivat monelle tärkeitä. Kaikenlainen toiminta oli komeassa työväentalossa erittäin vilkasta: kokouksista opintopiireihin, näytelmäkerhoista painiin. Painihuoneesta nousi jopa olympiavoittaja: Kaarlo Koskelo (Tukholma 1912), joka taisteli johtotehtävissä 1918, pakeni USA:han ja perusti saunakylpylän. Kuuluisin vieras on Lenin, joka osallistui Venäjän sosialidemokraattien kokoukseen 1907. Suomen sosialidemokraatit pitivät puoluekokousta 1909.

Kommunistit ja muut vasemmistososialistit joutuivat 1918 – 1945 toimimaan lapuanliikkeen ja oikeiston painostuksessa, suurelta osin maan alla. Työväenyhdistys lakkautettiin oikeuden päätöksellä 1930 kommunistisuudesta syytettynä. Myöhemmin lakkautettiin Kotkan suurin urheiluseura Riento, joka oli KTY:n osasto. Poliisi sulki työväentalon, kunnes sen sai marraskuussa 1930 perustettu Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys. Tapahtumista kerrotaan teoksessa Kotkan urheilun historia (2001). Kirkosta eronneiden yhdistys sai jatkaa, ehkä ratkaisevasti siksi, että oma hautausmaa oli ehtinyt valmistua. Kirkonmiehet ja porvarit joutuivat ottamaan sen huomioon. Sotien jälkeen yhdistyksen jäsenistö ehti kasvaa suorastaan massiiviseksi. Kotkan ja Kymin yhteinen luku oli huipussaan 1960-luvun alussa ainakin 2400, ylivoimainen koko maassa. Jopa joka kolmas vapaa-ajattelija oli kotkalais-kymiläinen! Yhdistyksen ainutlaatuista vahvuutta osoittaa sekin, että peräti viisi jäsentä on valittu eduskuntaan, yksi ministeriksi ja maaherraksi.


Väinö Meltti kuului vapaa-ajattelijoiden akateemiseen siipeen, jonka ajatteluun 1900-luvun alun vapaamielisyys, eniten Westermarck, olivat vaikuttaneet. Vankila-aikana hän suomensi Westermarckin järkälettä Kristinusko ja moraali. Otava julkaisi teoksen vasta 1984. Viipurilaisesta työläissuvusta noussut Meltti toimi Kotkan työväenopiston johtajana ja valittiin eduskuntaan 1941 mutta vangittiin SDP:n sodanvastaisten kuutosten jäsenenä. Sotien jälkeen hän oli perustamassa SKDL:ää ja toimi Uudenmaan maaherrana.

Kotkan vapaa-ajattelijoissa on toiminut myös maltillisia sosialisteja eli sosialidemokraatteja, mm. kansanedustaja Meeri Kalavainen ja Viikarin isäntä, kalastaja Aarne Yrjönen.

Yhdistykseen on kuulunut useita kansanedustajia Meltin lisäksi. Meeri Kalavainen (1918-2010) oli myös ministeri. Toivo Kujala (SKP, 1894-1959) nousi poliittisesta vangista eduskunnan varapuhemieheksi. Taisto Sinisalo (1926-2002) oli SKP:n taistolaisten keulamies nimestä alkaen. Vasemmistoliiton Pentti Tiusanen (1949) oli kansanedustajana vuosina 1995-2011 ja toimii aktiivipolitiikassa edelleen.


Alkuaikojen vaikuttajiin ehdottomasti kuului KTY:n keulamies Adam Malm, joka oli vankilassa sekä 1918 että 30-luvulla. Hän oli Helsingin-aikana painin Suomen mestari, valtavan tasomme huomioon ottaen ehkä maailman paras (82,5 kg). Keväällä 1918 hän toimi legendaarisen Jyryn komppanian johtajana mutta vältti täpärästi teloituksen. Myöhemmin Malm palasi Kotkaan.

 

 

Kotkan vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen nimihistoria

Kotkan kirkosta eronneiden yhdistys 1929 – 1935
Kotkan ja ympäristön Siviilirekisteriläisten yhdistys 1936 – 1945
Kotka Vapaa-ajattelijain yhdistys 1946 alkaen
   Kymin yhdistys itsenäistyi 1946, sulautui Kotkan yhdistykseen 2002
Kotkan Vapaa-ajattelijat r.y. 2006 ???  –

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry