Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Vapaasti ajateltua: Paras ismi
Jouni Vilkka / 14.5.2014
Tähtimies Esko Valtaoja, joka 15.10. veti Kotkan kirjaston auditorion täpötäyteen, kutsuu itseään agnostikoksi. Mitä se tarkoittaa? Entä ateisti, sekulaarihumanisti tai vapaa-ajattelija?

Hannu Eklund


Valtaoja ei ota jumaliin lopullista kantaa, koska puuttuu tieto (gnosis). Allekirjoittaneelle hän vahvisti olevansa a gnosis, vailla tietoa, ja jatkoi, että niin ovat kaikki. Agnostismia voi opponoida ainakin todistajan taakalla. Jos väittää jotakin todeksi, se pitää todistaa. Jos jotakuta syytetään murhasta, todistustaakka on syyttäjällä. Jos joku väittää, että Kotkan kaupunkia uhkaa 7-päinen hirviö, taakka on hänellä eikä sillä, joka pitää väitettä hölynpölynä. Jos väittää, että on jumala, taakka on hänellä, ei jumalankieltäjällä.

Ateismi on jumaluskon puutetta. Dosentti Matti Kamppista lainaten lapsi syntyy ateistina. Jos hänessä kehittyy jumalusko, on kysyttävä, mihin jumalaan tai jumaliin hän uskoo.

Jos lähtee monijumalisuudesta, paavikin on karmea ateisti, koska tunnustaa vain yhden jumalan. Maailmassa palvotaan tuhansia jumalpersoonia. Raamatun Vanha testamentti on monijumalinen, kuten myös juutalaisuuden tausta.

Jos ateismin suomentaa pelkäksi jumaluskon puutteeksi, arvoperustaksi siitä ei ole, koska myönteinen sisältö puuttuu. Mikä sitten olisi parempi ismi? Se on sekulaarihumanismi, jossa rakennetaan humaania, inhimillistä yhteiskuntaa luonnollisten arvojen ja kykyjen, järjen ja tieteen kautta ilman yliluonnollista todellisuutta. Sekulaari humanismi on järkiperäistä
ja ihmiskeskeistä; demokratiaan, tieteeseen ja teknologiaan tukeutuvaa maailmantulkintaa. Ohjenuoria ovat vakuuttava perustelu, perusteiden kriittinen ja vapaa etsintä ja koettelu. Sekulaarihumanismia kutsutaan joskus positiiviseksi ateismiksi.

Sekularismi tarkoittaa myös valtion puolueettomuutta suhteessa kaikkiin katsomuksiin, sellaista yhteiskuntaa, jonka kaikki tuntevat omakseen uskonnosta ym. identiteetistä riippumatta.

Tästä tullaan vapaa-ajatteluun, jonka juuret ovat Kreikan filosofeissa ja 1700-luvun valistuksessa. Vapaa-ajattelijat eivät tunnusta uskonnollista uskoa eivätkä kuulu kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön He ajavat kirkon erioikeuksien ja erityisten valtiositeiden purkamista; toisaalta järjen ja tieteen voittoa taikauskosta ja uskonnosta.

Vapaa-ajatteluun kuuluu yksilönvapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimus. Uskonnonvapaus ei koske vain uskonharjoitusta vaan myös vapautta olla erossa siitä. Tasavertaisuus koskee myös organisaatioita. Millään kirkkokunnalla ei saa olla erioikeuksia verrattuna muihin aatteellisiin yhteisöihin, uskonnollisiin ja maallisiin.


Laajassa mielessä vapaa-ajattelijat kuuluvat paitsi kansainväliseen rauhanliikkeeseen myös demokratialiikkeeseen. Ote Paul Kurzin luonnosteleman, 58 tutkijan allekirjoittaman sekulaarihumanistisen julistuksen johdannosta: ”Julistus puolustaa vain sellaista sekulaaria humanismia, joka sitoutuu demokratiaan. Se vastustaa kaikenlaisia uskomuksia, jotka etsivät arvoilleen yliluonnollisia sanktioita tai kannattavat diktatuurihallintoa.” Vapaa-ajattelijain liitto levitti julistusta 80- ja 90-luvuilla.

Vapaa-ajattelijat eivät ole keskenään kaikesta samaa mieltä, mutta niin on kaikissa yhteisöissä, ja hyvä niin! Yhteiset näkemykset ovat kuitenkin hallitsevia. Kaikkia yhdistänee kaksi perusasiaa: uskonnottomuus ja sekulaarin valtion ihanne. Nämä viisi sanaa riittänevät syyksi kuulua joukkoon.
 

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry