Vapaapäivistä päättäminen ei kuulu evankelis-luterilaiselle kirkolle

Suomeen on laadittava laki yleisistä juhlapäivistä. Tähän lakiin tulee kirjata esimerkiksi joulun ja itsenäisyyspäivän ajankohdat. Työaikalain ja muiden lakien viittaukset evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolakiin on poistettava. Kaikkia koskevan lain sisältö ei kuulu yhdelle uskontokunnalle.

– Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolain erityisasema perustuslaissa on keskeinen osoitus valtionkirkkojärjestelmästä. Perustuslain mukaan lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle. Juhlapäivien paikasta päättää kuitenkin evankelis-luterilainen kirkko. Tässä on selvä ristiriita, yhdenvertaisuuden räikeä epäkohta, toteaa Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtaja Petri Karisma.

Kuollut perinne, kuten helatorstai, ei tarvitse mainintaa laissa. Elävä perinne, esimerkiksi joulu, on toinen asia. Perinteiden mahdollisesti muuttuessa on lain voitava mukautua siihen riippumatta uskonnollisista opeista.

Merkitystä on sillä, juhlitaanko esimerkiksi vappua laajasti. Juhlinnan syyllä – pyhä Wahlburg, ylioppilaiden tai työväestön juhla, tai yksinkertaisesti kevään alun juhla – ei ole merkitystä.

Järkevä työnantaja tietenkin antaa lomaa esimerkiksi niille työntekijöille, joille esimerkiksi helatorstai tai ramadan-kuun alku on tärkeä päivä. Toisaalta nytkään ei vapaata kaikille voida myöntää, koska esimerkiksi palokuntien ja sairaaloiden on toimittava aina.

Siirtämällä juhlapäivät kirkkolaista maalliseen lakiin lisätään joustavuutta. Esimerkiksi nykyinen helatorstain vapaa voidaan poistaa tai kiinnittää viikonlopun yhteyteen; päätös tästä kuuluu hallitukselle työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta. Toisaalta samalla laki säilyy yhtenäisenä, eikä esimerkiksi työaikaa ja kauppojen aukioloaikoja koskeviin lakeihin tule vahingossa ristiriitoja.